Pahoittelut megapitkästä postauksesta, mutta näitä näpsyjä nyt tuntuu kertyvän.
SiiKa ry
Siilinjärven Kamerat ry
Extend
Pahoittelut megapitkästä postauksesta, mutta näitä näpsyjä nyt tuntuu kertyvän.
Onpas pitkä setti, mutta tutun laadukasta ja osaavaa tavaraa. Siksipä sarjan jaksaa pituudesta huolimatta katsella kevyesti läpi. Maisemista ja panoraamoista nostaisin kuvat 1, 9,15 ja 42 omiksi kärkikuvikseni. Ykkösessä pilvet on saatu suotimella nautittavasta ”liikkeelle”. ”Venäjänhiekassa” on myös pitkällä valotuksella saatu esille rauhallinen maisema pintaheijastuksineen, samoin kuin silmääni istuva sävytys. Kuvan 17 panoraama on jänskä. Kuvassa 13 panoraama hieman ”katkeilee” revontulien kohdalla. Yölliset ”Sumupelto”-kuvat ovat valoiltaan myös säväyttäviä.
”Eeva” on onnistunut ja omintakeinen potrettiotos. Hieno kaiken kaikkiaan. Kuun nousu on myös hauska tekninen näpräilykuva. Ammuttu sorsa (kuva 29) on pelkistetty hyvän taustan takia, joskin pyrstöpuolen epäterävyys hieman osuukin silmään. Kuvassa 43 ihmishahmot ovat osuneet hyvin seinägraffitimaiseman osaksi, varsinkin mieshahmo tuohon nuolenkärkikipinöinnin jatkeeksi.
Mutta yksi kuva on aivan yliveto ja minulle kirkkaasti sarjan ykkönen. ”Perjantaissa” on minusta klassikkoainesta, suorastaan doisneaulaista fiilistä, huumoria ja surumielisyyttä samassa paketissa. Ehdottomasti mv-systeemi rulaa tässä. Tuossa on valot, sommittelu, tarina, symmetria, katseet, elementtien tasapaino, rajaus, aivan kaikki kohdallaan. Huippukuva. Katson sitä vielä tämänkin kirjoittamisen jälkeen!
Janne, ihan turhaan anteeksi pyytelet. Sinun kuviasi on aina mielenkiintoista katsoa. Olet niin taitava monella tapaa. Nämäkin ovat loistavia, kaikki. Niissä on jujua ja tarinaa kaiken teknisen osaamisen lisäksi.
Väkevää osaamista! Useat näistä onkin ihaliltu jo Flickrin/FB:n kautta. Vinkkinä jatkoa varten, voisit jakaa näitä pienempiin läjiin ja kertoa vähän tekniikasta kuvien takana, koska useat otokset kuitenkin vaativat erikoissepän erikoistaitoja, joita sinulta löytyy rutkasti eli roimasti. Veikkaan että kiinnostaa monia.
No mutta, löytyyhän sieltä ihan tavan räpsykin, oravakuva (no 38) on ihan kuin kenen tahansa aloittelijankin ampumasuoritus! Toimii kyllä tavanomaisuudellaan hyvin kontrastina sarjan yleistasolle, joka on jälleen kerran erittäin mielenkiintoinen, teknistä taitoa, silmää, oivaltamista ja hetkeen reagoimista vaativaa työskentelyä!
Minuakin jäi (kovastikin) häiritsemään tuo sorsakuvan terävyysalueongelma (eikö ollut jalustaa, vai miten se menikään, en muista). Kun se riittävällä terävyysalueella olisi todella, todella vaikuttava kuva, jonka voisi hyvinkin laittaa osallistumaan Vuoden Luontokuvakisaan.
Mutta, mutta, tuo kolmoskuva, ”Perjantai”, on kyllä sellainen täysosuma, että alta pois! Vaikka taustalla olevan naisen mielenkiinto todennäköisesti onkin osunut kuvaajan toimintaa kohtaan, niin onneksi tuon katseen voi ihan yhtä hyvin tulkita kohdistuvan (paheksuvasti) näiden torin koristeiden toimintaa kohtaan. Mustavalkoisuus ilman muuta toimii tässä kuvassa tehokkaimmin. Sommittelu, ajoitus, käsittely, kaikki on kohdallaan. Tämä kuva ehdottomasti kisakuvakansioon! Ostaisitteko muuten tuolta oikeanpuoleiselta mieheltä käytetyn auton? En minäkään, mutta 13 vuotta sitten ostin hienon vessanpöntön. Toimii kuin junan vessa!
”Sokea jalankulkija” on ammuttu juuri oikealla hetkellä, tuloksena todella hieno, vaikuttava lopputulos. Tykkään kovasti!
Kakkosessa on mainiosti sävyt sovussa, ja mukavasti yhteys kuvattavaan!
Maisema- ja revontulipanoraamat, niissähän Janne ei kai voikaan epäonnistua, senhän todistaa tämäkin sarja!
Eipä tehnyt mitään vaikeuksia käydä läpi näitä kuvia, ja monia niistä useaankin kertaan! Nautinnollista! Kiitos tästä sarjasta!
Priimaa tulee näköjään ihan väkisin. Useaan kertaan nämä jo selailin ja määrä ei yleensä korvaa laatua, mutta tässä Jannen sarjassa ne kulkevat kyllä käsi kädessä. Päällimmäisinä kuvat sätkällä, perjantai, majavapato, helvetin koivu, ratsastajat, Maaningan kuvatuin koivu, nuotio yössä ja sokea jalankulkija. Kuvat perjantai sekä sokea jalankulkija ovat täysosumia, oikeaan aikaan oikeassa paikassa sekä kuvaaja, että kuvauskohteet.