Auringonlaskuja ja muita kliseitä.

Eipä hirveästi ollut kelejä, niin tähtikuvat jäivät aika vähälukuisiksi.
Ensimmäisessä kuvassa Orionin tähdistö melkein kokonaan, siellä on paljon mielenkiintoista sumumateriaalia kuvattavaksi. Barnardin looppi on tuo kaikkein iso punainen pylpyrä tuossa, tarpeeksi pitkään valottamalla se paljastuu kokoympyräksi.
Seuraavana Ville kuvaamassa muistaakseni supernovaa. Samalta illalta sitten Seulaset ja Seulasten ympäristön himmeää sumumössöä.
Sitteno nkin pitkä väli seuraavaan sumukuvaan, mutta Sielusumu siellä on kuvattuna. Kuten näkyy niin sumumaisten kohteiden saaminen kuvaan voi olla vaikeaa, koska kameran esikatselukuva on yhtä tyhjän kanssa. Vieressä olisi vielä Sydänsumu, mutta siitä ei näy kuin vähän reunaa.
Sitten kuunsirppi, kuvattu kaukoputken, okulaarin ja makro-objektiivin muodostaman ketjun läpi. Se oli melkoinen viritys se.
Loput tähtikuvat onkin tähtirantuja kun ei tule enää pimeää. No, on siellä revontuliakin mukana, ne näkyivät tuossa pääsiäisenä.

Kolmisen kuukautta viime postauksesta, aika pistää lisää törkyä esille.