Nämä kuvat eivät ole oikein vuodenaika-ajankohtaisia, mutta poimin nämä rantaympäristön otokset käsiteltäviksi kesän ja syksyn kuvia vuodenvaihteessa plärätessäni. Ehkä tässä näköjään alkaa jo kaipailla lumettomampia vuodenaikoja. Viimeinen kuva on myöhästynyt kotitehtävä loppusyksyn kuvakatselusta – kuvaa pyydettiin rajaamaan tasapainoisemmaksi vasemmalta kulmaltaan, ja kyllä se nyt kompaktimmalta ryteliköltä näyttäisi.
No, kyllä kotitehtäväkuva on selvästi parempi alkuperäistä!
Lepäilijäkuva näyttäisi myös tarvitsevan rajausta, niin että ylänurkkien vaaleat läikät häviävät.
Aurinkokylvyssä valo täsmäkylvettää pääkohdetta, ja sommitelma pelaa. Tykkään. Samoin tykkään nelosesta, hienot ovat siitepölykuviot. Taitaa olla kyllä aika vahvasti saturoitu versio, vai? Vitosen kaislasommitelma on hyvin nähty ja toteutettu. Kutonen jää melko tavanomaiseksi, mutta seiskan lähikuvaus on taas jämäkkää ilmaisua sommitteluineen, terävyysalueen hallintoineen. Kiitos kesäisestä tuulahduksesta, Markku!
Kuvauksellista jälkeä taas! Koko kuvasarja on mielestäni vahvalla näkemyksellä oivallettuja/nähtyjä sekä toteutettuja näkemyksiä rannoilta. Erityisesti tykkään valtavan paljon näistä kuvista 4, 5, 7 ja 8. Voin itsekin jo todeta, että kyllä esim. näissä kaislojen kuvaamisessa haastetta riittää. Ainakin itselleni tälläisten kuvausaiheiden toteuttaminen on ollut ylitsepääsemättömän hankalaa. Olosuhteissa ei ole ollut mitään vikaa, vaan kameran takana. Omat kaislakuvat eivät vaan toimi halutulla tavalla. Näissä kahdessa on onnistuttu erinomaisesti ja paranevat vaan jokaisella katselukerralla. En voi kuin ihailla…paljon tavaraa muttei mitään turhaa.
Kiitokset kommenteista. Siitepölykuvassa on tosiaan laitettu rantakalliolammikon punaiselle rapakivipohjalle todellisuutta topakampi punavärisävytys. Kolme ekaa kuvaa ovat neloskuvan tavoin merenrannan alkukesästä ja kolme viimeistä Kallaveden rannoilta. Viitoskuvan kaislakorret on teleilty siinä Ilkan, Teron ja Villen vieressä sateen uhkaamassa aamussa viime kesän Vaajasalon reissulla.