Osa seuraavista on tuttuja viime kuvankatselusta. Nämä on kuvattu loka-marraskuussa. Lehdet kuvasin sateisena päivänä sen tulevan (ainakin suunnitellun) HIFK:n jättiläisjäähallin kohdalta, cityvaris tepasteli myös siinä lähellä, aivan Mannerheimintien vieressä. Jääaiheet ovat Siilinjärveltä. Henkilökuvissa esiintyy Martti Rikkonen viime sunnuntaina Vesannolla.
Tässä on niin paljon hyvyyttä että ehdottomasti olisi pitänyt jakaa vähintään kolmeen sarjaan 🙂
Ensivaikutelmina lehtikuvista ykkönen on hienoin: tykkään tuosta vahvan mustanpuhuvasta syksyisen mätänemisen tunnelmasta, jossa sopivan haalistunut väriskaala on vielä läsnä. Veden heijastukset ovat nelosessakin yhtä sopivat mutta ykkösessä tuo väripaletti on kyllä just kohdillaan. Uitetun variksen kuvista seiska on mielestäni onnistunein, maukasta terävyysalueen käyttöä. Abstrakteista kuva 16 olisi kiintoisaa nähdä isompana ja tiirailla että mitä kaikkea siellä näkyykään. 21:ssä mahtava tekstuurin rikkominen tuolla ympyrällä, hyvällä sommittelulla ja sävyliu’ulla kuorrutettuna. 24 on puhdasta scifiä ja rokkaa hyvin, tosin olen näkevinäni pientä leegopalikkaa – onko kovasti cropattu? Henkilökuvista äänestäisin ehkä keskimmäisen, tähän tulisi varmasti tehoa lisää kun pitäisi korkeuden samana ja vasemmalle lisää mustaa – eli sitä ”negatiivista tilaa”.
Turhahan tätä on erikseen mainita mutta kovan luokan kamaa koko setti.
Kiitos kommenteista.
Ei pitäisi olla 24:ssä leegopalikkaa, 5DmkII:lla otettu ja croppaus oli sellainen, että kuvan pikselilukemat ovat 2861×4292 (ennen pienennystä).
Noissa sateisen päivän lehtikuvissa ja cityvariskuvissa käytin 100mm:n makro-objektiivia ja siinä polarisaatiosuodinta. Jälleen kerran suosittelen kaikille kunnon cpl:n hankkimista ja sen monipuolista käyttöä lähikuvauksessa/makroillessa!
Henkilökuvan tilatoivomus on ihan mielenkiintoinen, kokeilisin heti, jos voisin. Mutta kun kuvan reuna on tuossa.
Vakuuttavaa fotausta kautta linjan. Lehtikuvista vaahteranlehti ja tammenlehti nousevat päällimmäisikseni. Varsinkin jälkimmäisessä cpl on piirtänyt mielenkiintoiset valo-varjojutut lehdyköiden reunoille ja pintapisarointikin elävöittää kuvaa. Variskuvista eka on minusta kiinnostavin – linnun sijainti kuva-alalla, kiveyksen reunan sijoittuminen, vihreän ja keltaisen jakautuminen ja linnun katseen suunta reunakiveyksen suuntaisesti tekevät kuvasta tasapainoisen. Liero-lehmus-kuvassa on saalistaja-saalis -vastakohtaisuutta, sommittelu kohillaan ja lieron pintakuviointi makean terävästi esillä.
Jääkuvat laittavat mielikuvituksen liikkeelle ja pisaroissa ja pintakuvioissa voi nähdä vaikka mitä hahmoja. Kuvassa 12 on jotenkin pelottavaa tunnelmaa. Kuvaan 13 on aivan kuin jo avautunut Jannen peräänkuuluttamaa elektronimikroskoopin esittämää solumaailmaa. Seuraavassa pisarakuvassa on maukas punertava värielementti tasapainoisessa pisararyhmityksessä. Kapeissa pisararajauksissa pisaroiden sisältä löytyy hienot miniatyyrimäisten maalausten kaltaiset kuviot. Iltaruskotuskuvista n:o 19 ja 23 ovat minulle väreineen ja kuvioineen ylitse muiden muitakaan aihepiirin kuvia väheksymättä – kaikki ovat nautittavia. Varsinkin tuossa kuvassa 23 on erityisen nautinnollista akvarellimaista piirtoa, pelkistetyt värit ja tasapainoinen kuviosommittelu. Ehkä nipsaisisin kuvan vasemman reunan kaksi minimaalista ja reunan katkaisemaa valorinkulaa pois kuva-alalta.
Henkilökuvista keskimmäinen on minullekin eniten mieleen. Minun silmälle pään rajaus toimii, kasvon piirteet nousevat hyvin esiin mustaa taustaa vasten ja kuvatilan käyttöön minulla ei ole mitään parannettavaa.
Kiitos paneutuvista kommenteista jälleen, Markku!
Itsekin tykkään juuri tuosta vaakun katseen ja katukiveysreunan yhdensuuntaisuudesta. Nämä on näitä tuurin tuomia lisämausteita, joita on erittäin vaikeaa, lähes mahdotonta toteuttaa tarkoituksella.
Joopa, kakskolmosessa yritin hartaasti rajata pois kuvasta niitä vasemman reunan vaaleita kohtia (reunatarkastelussa ne ilman muuta ottavat silmään), mutta ei sitten millään toiminut kokonaisuus yhtä hyvin sen jälkeen, joten ne vaan oli pakko siihen jättää!
Samaa mieltä olen kuin Jannekin. Näistä olisi muodostunut hyvinkin kolme eri kuvasarjaa. Paneutuvaa meininkiä on myös tässä kuvasarjassa ollut käytössä, niinkuin aina! Heikompaa lenkkiä saa etsiä, mutta jos jotain sentapaista yrittäisi vaikka etsimällä etsiä. Yritänpä vaikka väkisin keksiä jotain: Lehtikuvista kakkonen on ainoa, josta en erityisemmin pidä. Vaikka omalla tavallaan hienot puolensa silläkin on, kuten yhteneväinen samansävyisyys lehden ja asfalttipinnan punertavissa kivissä. Se puoli toimii, mutta muuten tämä jää minun mielestä kuvauksellisuudessa kahdelle muulle lehtikuvalle. Neloskuva on maukas kokonaisuus pisaroineen. Eka variskuvassa on ideaa linnun mittailevassa katseessa. Kuvassa ”vartijat” on tämä puu ja sen oksat niin mahdottoman kuvauksellisia ja varikset vielä katseenvangitsijoita. Kastematokuva on hienoin näkemäni kyseisestä aiheesta. Linnanmäen valot ja punainen kaide toimivat paremmin kuin hyvin sekä oma suosikkini ”valoilmiö vastarannalla” on upeasti toteutettu ja erittäin visuaalinen! Kaikki jääpisarakuvat, kuun-ja järvimaiseman läpikuvatut jääsysteemit luovat moniulotteisia kuvioita ja sävyjä. Henkilökuvista eka on haka ja vika on vika. Suosikkikuvat tästä sarjasta: 1,3,5,8,9,10,14,15,17,19,21,23 ja 26.