Eipä ole ennen joutunut yhtä paljon tappelemaan, säätämään, tekemään uusiksi ja turhautumaan kuvausprojektin kanssa. Tarkoituksena oli kuvata semmoinen about puolentoista gigapikselin panoraama tuolta Puijon tornista. Tuloksena oli tuo liitetty kuva, josta osia puuttuu ja joka resoluutiossakin jäi vähän alkuperäisestä teknisten ongelmien vuoksi.
Zoomailtava noin 630 megapikkelsin versio on tuolla nähtävillä. Neljä riviä siis pystykuvia 105-millisellä Nikkorilla, paikoitellen vähemmän.
Jep, Janne kyllä osaa tehdä valokuvauksesta extremeä. Käsittämätön ja hieno projekti. Huh.
Huh, huh, suorastaan masokistista meininkiä. Mutta kyllähän näistä Jannen projekteista ollaan saatu makeita maistiaisia monessa kuvankatselussa, että hyvä niin! Ja varmasti onnistumisen kiksit tuollaisen gigaprojektin onnistuessa ovat myös gigaluokkaa!
Hieno projekti! Iso kuva toimii kokonaisuutena hyvin juuri tuolla pyöriteltävällä käyttöliittymällä. Paljonko muuten meni aikaa kuvien ottamiseen? Tornista kun ei voi ottaa kaikkia kuvia yhdestä pisteestä. Luulisi että oikean paikan löytäminen aina uudestaan vie työaikaa jonkin verran.
Tornin ylemmät kerrokset ovat muuten Ilmatieteen laitoksen hallussa. Sinne siis yhteydenotto jos haluaisi korkeammalle päästä. Myös teleoperaattoreilla on tuolla laitetilaa. Ylemmillä tasanteilla saattaa tosin olla kaikenlaisia antenneja ja mittalaitteista lähellä reunaa peittämässä näkyvyyden. Siinä mielessä tuo näköalatasanne on hyvä paikka.
Ei näemmä mennyt kuin puoli tuntia kuvaamiseen. Ylempien tasanteiden perään haikailin siksi että sieltä tuon koko projektin olisi voinut kuvata ehkä kahdessa-kolmessa osassa eikä kahdessakymmenessä. Näköalatasanteella kuvauspaikka oli helppo etsiä, seurasi vain lattiassa olevia viivoja (näkyvät tässä kuvassa), jokaisen viivan kohdalla kuvasin noin 25 asteen levyisen kaistaleen panoraamasta.