Moro!
Tässä nyt jotain kuvia:) Eli jokunen ruutu loppukesän Italian reissulta. Sekalaisilla tavoilla käsiteltynä. Kuvasin melkein kaikki ruudut reissulla usealla valotuksella, ja kun tässä ehtii on tarkoitus väsäillä sitten muutama HDR niistä jne. Sana vapaa 🙂
A
Muistan, kun Antti esitteli näitä Italian kuvia kuvankatseluillassa Semppiksellä. Ilkan ja muutaman muun kanssa on ollut puhetta siitä, että miten hienoa olisi jos ehtisitte/pääsisitte (Antti & Mikko) joskus osallistumaan näihin kuvankatseluiltoihin. Teidän kuva-analyysejä, kommentteja ja perusteluita olisi antoisaa ja opettavaista päästä kuulemaan. Tämä tälläisenä, vähän niinkuin toiveena. Ei mitään paineita, mutta joskus sitte, kun sille sopivaa aikaa löytyy.
Mutta näistä kuvista: Mielestäni näkemyksellisiä ja teatraalisia näkymiä hienosta ikivanhasta arkkitehtuurista puutarhoineen ja patsaineen. Laaja-alaisuutta sävyissä näkyy olevan mukavasti, tämä tulikin ilmi paremmin kuvankatselussa nähdyistä suuremmista kuvista. Ykkös- ja vitoskuvissa tämä horisontin vinous tuo esille jännän, sellaisen nopeasti ohimenevän hetken vain. Minulle tulee osasta näkymistä ja kuvauskulmista jotenkin mielleyhtymänä elokuva, siis sellainen elokuvamainen näkymä. Kuten kuvista 1, 6, 8, 9 ja 13.
Minulle nämä ovat hyviä matkamuistokuvia. Ei liian mietityn oloisia, ote on rento vaikka osaaminen taustalta paistaakin.
Tykkään kovasti, lisää tällaista!
Erkoisesti minua viehättää kuvien värimaaailma. Että kun itsekin oppisi saamaan värien eri sävyt ”kiinni”. Kuvan 9 sadunomaiseen vihreyteen, nojailemaan patsaan viereen, haluaisin sukeltaa.
Kuvissa ei ole kauheasti muuta säädetty kuin sävyjä lightroomissa. Itselläni on kauhea läjä esiasetuksia tallennettuna (presets) joita lightroomiin on myytävänä, mutta myös paljon ilmaisia!
http://www.presetsheaven.com/
Esimierkiksi tuolla
A
Tässä on tuttu, näyttävä matkakertomuksen osa, jonka oikein mielellään kertaa! Nelosessa kuvakulma toimii hienosti, seiskan sommittelu on kovasti makuuni, samoin kasin patsastelu ja viimeisen katunäkymä on taiten taltioitu. Nämä varmaankin ovat minulle eturivissä!
Vitosen raju sääntörikkomus mietityttää, onko sille perusteita tarpeeksi? Siis tietysti vain sikäli, että se itseäni parhaiten miellyttäisi….kamera vaaterissa kuvan linjat eivät kyllä kovin dramaattiset olisi, lopputulos olisi aika stabiili…hmm, vaikea päättää, kun vertailumahdollisuuttakaan ei ole. Mustavalkoisuus tässä kyllä miellyttää. Ja ykkösen kanssa parina ajatellen tämä toimiikin jo luonnikkaammin.
Kahdessa kuvassa itse rajaisin eri tavalla, ainakin kokeilisin parantaa kokonaisuutta siten.
Kolmosessa etualan tolpat häiritsevät, ehkä lähtisivät kokonaan pois, vaikka heijastusnäkymää se haittaisikin. No, ainakin tuo vas. alakulman vaalea, epäterävä yksityiskohta joutaisi pois.
Ja kutosessa oikean reunan oksat joutaisivat mielestäni pois, samalla saisi kyytiä se alareunan epämääräinen, tumma yksityiskohta. Formaatin mukaan mentäessä alareunasta voisi sitten uhrata palasen.
Kuvien 2, 6, 8 ja 11 sävyt tuovat kuviin wanhojen aikojen eli kuuskyt- ja seitkytluvuilla näppäistyjen värikuvien kutinaa ja sopivat tuollaiseen vanhaan italialaiseen kulttuurimaisemaan. Kutosen ja viimeisen kuvan näkymissä on syvyyttä ja kuvat imaisevat katsojan sisälleen. Miten seiskan tylsä maisema muuttuukaan kiinnostavaksi vain tuolla yhdellä yksityiskohdalla, maisemaa zuumailevalla patsashahmolla kuvan etualalla, ja kaikki kuvassa on terävää edestä taakse. Esitetyt kuvat houkuttelevat lähtemään paikanpäälle.