Tervehdys kaikille. Olen Puustisen Heikki ja aito savolainen, vaikka olenkin pomppinut elämäni aikana sinne sun tänne.

Valokuvaus kipinä syttyi joskus 60-luvulla, kun pääsin katsomaan kaverin omatekoista pimiötä. Pimiö oli erään talon ullakolla ja suurennuskoneena oli vanha paljekamera käännettynä nurin perin. Siitä se kuvan ihmeellisyys ja hetken vangitseminen alkoi kiinnostamaan.
Sen jälkeen on tullut kuvattua enemmän tai vähemmän järkevästi ja aktiivisuus on heitellyt kovasti. Alkuaika oli kaikenlaista kokeilua. Sitten perheen myötä kuvaus muuttui dokumentoinniksi. Nyt taas digiajan myötä on tullut uudenlainen kokeilun halu, mutta ongelmaksi alkaa muodostua niiden kokeilujen määrä. Kuvia tulee niin turkasen paljon, että mitä niille tekisi. Tosin ns. ”hyviä kuvia” ei synny juuri sen enempää kuin ennenkään.
Valokuvissa eniten on jäänyt harmittamaan ne ottamattomat kuvat. Varsinkin, kun omaa kuvaushistoriaa alkaa olla yli 40v ajalta, niin vanhat kuvat nousevat ihan omaan arvoosa. Eniten on jäänyt kaipaamaan niitä arkipäivän elämän kuvia.
Työelämäni on ollut ja jatkuu elektroniikan ja tietoliikenteen parissa.
SiiKan ohjaimissa olen ollut vuodesta 1995 lähtien.
Syksyllä 2005 suoritin valokuvaajan ammattitukinnon journalistisen kuvauksen puolella.
Kuvaajana olen lähinnä ”etsijä ja löytäjä” eli en järjestä tai ohjaa kuvausta vaan pyrin löytämään hetkestä sen kiinnostavan kuvakulman ja varsinkin valon. Vastavalokuvaus on haastava ja mielenkiintoinen alue.

…lisää jahka runosuoni puhkeaa…