…ajelin Liperin halki, ja pysähdyin kirkon parkkipaikalla. Ei ollut suurempaa kiirettä, joten otin kameran esiin ja pyörin kirkon ympärillä. Kirkko ei ole modernia tekoa, ikkunoissa on paljon vanhaa, valunutta lasia. Sellaisista on aina mielenkiintoista etsiä mukavia heijastumia. Pihlajat kukkivat ympärillä, sää oli viime kesän parhaimmistoa, oli oikein rattoisaa!
SiiKa ry
Siilinjärven Kamerat ry
Extend
Mainio kuvasarja! Ensimmäinen ja viimeinen kuva toimivat minulle parhaiten. Eka kuvassa on mukavaa syvyyttä, joka tulee noista ikkunan heijastuksista. Viimeinen kuva on ihan kuin vedenpintaa. Pelkistetty ja yhtenäinen myös, mikä miellyttää. Pihlajankukintokuvat on myös hienoja ja parhaaseen aikaan kuvattuja.
Minäkin tykkään heijastuksista ja ikkunatkin ovat minullakin mieluisia kuvauskohteita, joten naatiskelin todella tästä Ilkan sarjasta. Ykköseen on syntynyt kiinnostavaa kolmiulotteisuutta vaikka kuvattavana on tasokohde, ja nuo uudemmat lasiruudut valuneiden ruutujen rinnalla lisäävät kuvaan moni-ilmeisyyttä. Myös kuvat 6, 7, 8, 10, 18 ja 19 ovat kovasti mieleeni. Näen niissä erilaisia olio- ja henkilöhahmoja, mikä tekee niistä suorastaan salaperäisiä kohteita, joita voi katsella tosi pitkään. Kapeat rajaukset, joissa ikkunapuitteet jakavat kuvakenttää erilaisiin heijastuspintoihin on luovasti toteutettu. Pihlajan kukintojen kuvissakin on uutta ponnekkuutta, kun taustalla häämöttää normikasvikuvista poiketen rakennustausta. Minun silmiini kaikkiaan harkittua ja luovaa kamerankäyttöä kautta linjan.
Kiitos kommenteista, kamraatit!
19:ssä on aivan mahtava tekstuuri. Ysissä kapea rajaus toimii mainiosti ja 11:ssä taas näkyy (etenkin pikkukuvassa) selvät ihmiskasvot, jopa huivi ja rinnalle nostettu käsikin. Oikein sormet syyhyää päästä vääntämään tuota vaikkapa Lightroomissa 😉