Pallopanoraamat ovat aina 2:1-kuvasuhteella niin niistä on helppo tehdä keskiarvoistuksia.
Alla 30, 62, 100 ja 150 kuvan keskiarvot, kuvat on normalisoitu kattamaan koko harmaasävyala keskiarvoistuksen jälkeen. Alun sinerrys johtuu siitä että kuvat oli otettu pääosin talvella.
Keskiarvoistuksia…TÄH? Ei tajua mitään, mutta hällä väliä, nämä on näitä Jannen spesiaaleja. Mielenkiintoisia spesiaaleja taas ovatkin. Maalauksellisia, toisaalta batiikkikin tulee mieleen…hienoa, että erilaisista kuvista saamme täällä nauttia! Klikkailin useaan kertaan, että mikä noista parhaalta omaan silmään näyttäisi, mutta kummasti mieli vaihteli…
Ei nuo kuvat minulle oikein aukea… ehkä minulta puuttuu se oikea ohjelma 🙂
Kyllä nämä kuvat ovat taiteelliset!
Jos olisin keiju, kuvan kolme maisemaan haluaisin mennä leijumaan!
Olen aukaissut kuvat monen monta kertaa, ja aina tuo kolmonen kutsuu uudelleen ja uudelleen. Tekniikasta en ymmärrä hölkäsenpölähdystä, mutta upeaa kuvataidetta kerrassaan!
Erikoismiehet ovat erikoismiehiä, ja näköjään myös uteliaita sellaisia, jotka vaeltelevat totuttujen rajausten ulkopuolella. Niinpä kokeilevissa ja osaavissa käsissä heiltä syntyy luovaa ja mielenkiintoista ihmeteltävää. Tämmöinen uutta tavoitteleva kuvausote (tai ehkä pikemminkin kuvan työstämisote) on todella ihailtavaa. Kaikkea se tämä digimaailma mahdollistaakin, kun hommat taitaa.
Hienoa jälkeä myös minun silmissä, kaikissa kuvissa. Kolmoskuva on eniten makuuni. Siinä ääriviivat ovat menneet jo arvoituksellisiksi, sävyt ja värit ovat mielestäni mukavimmat – kylmä sininen taittuu lämpimäksi ruskeaksi. Nelosessa värit mielestäni harmaantuvat ja latistavat kuvaa kolmoseen verrattuna. Ykkösen ja kakkosen värimaailma on kolmosta yksivärisempänä mielestäni kolkompi, ja kuvien viivakuviot eivät ole niissä hävinneet silla lailla kutkuttavasti kuin kolmosessa, jossa on mielestäni eniten jytkyä.
Hieno sarja. Ensimmäisessä vielä voi hahmottaa kuvesi muotoja ja rakenteita, sitte ne alkavat sulaa yhdeksi maisemaksi. Kolmonen on väreiltään ja sävyiltään kaunis. Kieltämättä nelosessa tunnelma hieman lässähtää, mutta innolla odotan jatkoa. Mitä kohti Siilinjärvi meneekään! Siilinjärveähän sun kuvasi pääosin ovat.
95% on siilinjärveläisprosentti tällä hetkellä.
No niin, nyt kunnon näytöltä katsottuna (lomareissulla olin läppärin varassa) sarjasta näkee paremmin kuvien erot. Täytyy kompata muita, kolmonen on minustakin sopivimmin keskiarvoinen.
Availin näitä moneen kertaan. Mulle toimii parhaiten ykkönen. Siinä rakenne ja geometria luo kuvaan keveyttä ja raikkautta, muodot ruokkii mielikuvitusta. Kaipaanko sitten pehmeämpiin versioihin lisää särmää?
Olisi joskus hienoa saada opastusta tällaiseen työhön. Liekö mahdollista seuran puitteissa? Tämä matkakin täältä toki asettaa omat rajoituksensa, mutta tulipa vaan mieleen…
Ykkönen, kuvassa olevien terävärajaisten ”vesileimojen” vuoksi. Ne pitävät hommaa kasassa kuin sudenkorennon siiven suonet tai lehtiruoti.