7 vastausta artikkeliin ”Laitetaas näitä luontokuvia. Aamurusko, auringon-nousu ja auringon lasku”
Juhani Hynynen Artikkelin kirjoittaja
Tuo on nouseva aurinko. Kuva on otettu 200mm optiikalla ja aurinko näkyi silloin kyllä poikkeuksellisen suurena. Mistä johtunee että joskus on niin suuri aurinko tai kuukin tuossa nousu tai laskuvaiheessa…. Janne sattais tietääkin kun hän harrastaa noita taivaankappaleita. Tuo aamurusko oli kanssa harvinaisen voimakas ja meni lähes koko taivaan yli, järvi oli vielä jäässä ja rusko heijastui mukavasti vielä jään pinnastakin joten tuo väri oli hyvin voimakas. Harmi vain ettei ollut järkkäri mukana.
TeroP
Taivaankappaleista mitään tietävän ummikon, eli minun veikkaukseni on, että siinä auringon/kuun nousuvaiheessa tulee sellainen optinen harha, että ne näyttävät suuremmilta. Ja niiden värikin on erilainen usein siinä nousuvaiheessa, mikä myös saattaa tuoda esille sellaisen vaikutelman koosta.
MarkkuU
Horisontissa luurailevat taivaankappaleet näyttävät isommilta. Sama efekti, kun tilanteessa, jossa tennispallo näyttää isommalta pingispallojen keskellä kuin jalkapallojen keskellä. Saattaa siinä olla hitunen ilmakehän linssimäistä suurentavaa vaikutustakin, kulkevathan valonsäteet pitemmän matkan ilmakehässä silloin, kun ne sujuttelevat horisontin suunnasta.
Ykköskuva on mieltäni sykähdyttävä. Hangessa ovat sävyt hienosti näkyvillä, metsä on epäterävänä suorastaan akvarellimaisen upea ja eikös kuvan keskipisteenä oleva aurinkokin ole just siinä kultaisessa leikkauksessa ja samaten, eikös hankilinjakin ole sommitteluopillisesti kohillaan. Minä ”photoshoppailisin” tuon taivaan yläosan vielä samansävyiseksi kuin se on alaosastaan, jolloin kuvasta tulisi lähes mustavalkoista muistuttava, ja sen ainoana hohtavana väriläiskänä olisi tuo oranssinen aurinko. Tälllaisesta kuvankäsittelyllisestä ja todellisuutta pettävästä väkivallasta eivät kaikki tietty tykkää, mutta mun mielestä kuvaan tulisi – vai tulisiko? – lisää ytyä. Miten lienee saatu aikaiseksi kuvaan tuo udunomainen metsäosuus, kamerapelillä vai ”photoshoppaillen”? Kyllä kakkoskuvakin osuu silmiini positiivisesti, värit eritoten.
Ilkka Kokkonen
Joopa, kyllä Juhani on hyvin kuvan sommitellut! Kuvankäsittelyssä vipuja on väännetty niin, että ihan luonnolliselta kuu ei näytä, samoin hangessa näyttäisi kontrastia olevan yllinkyllin. Niin, tämä vain luonnollisen näkymän näkökulmasta, mutta kuvasta tuollaisenaan tykkään. Onneksi siellä on vielä tuo salaperäisesti piilotteleva rakennuskin. Tunnelmallinen kuva!
Juhani Hynynen Artikkelin kirjoittaja
Joopa, Ilkka mutta kun tuo onkin nouseva aurinko eikä kuu niin eihän se voi kuulta näyttääkään 🙂 Oikeastaan tuo kuva jäi alivalottuneeksi siksi että aurinko ei palisi puhki. Kuva oli hyvin tumma tuon metsän osalta kun valotin tuon kirkkaamman alueen mukaan. Sitten kun tuota varjossa olevaa aluetta joutui tietysti säätämään että tuossa varjossakin näkyisi yksityiskohtia kuvasta tuli se mitä tuli, värejä kuvassa ei ole alueellisesti muutettu ja tuo auringon muotokin oli tuollainen soikea että ei ollut pyöreä.
Tuosta olisi tietysti pitänyt otta useampi ruutu nopeasti eri valotuksilla jalustalta että aurinko ei olisi kerennyt kulkea pitkälti ja tehdä hdr kuva. Siten olisi varmaan saanut paremman.
Minua on aina kiehtonut nuo nousevat kuut ja auringot. Niissä on se lyhyt hetki jolloin se on kaikkein kauneimmillaan ja niitä olen yrittänyt tallentaa. Ei niistä kuitenkaan vielä näillä nykyisillä vehkeillä ja kyvyillä saa täysin autenttisia. Suotakoon ottajalle kuitenki se oma vapaus, myös valokuvataiteessa siihen omaan näkemykseen jollaisia nuo kuvat tietysti on.
Kiitokset noista kommenteista. Onhan se hienoa että meillä on tällainen mahdollisuus käydä yhdessä läpi näitä kuvia ja saada kehittävää palautetta. Ei tämän harrastuksen parissa ihan valmiiksi tule koskaan ja siinä kai tämän harrastuksen rikkaus onkin. Pyrkimys parempaan.
Ilkka Kokkonen
Vai että mollikka se olikin, heh..
Mutta eipä se juuri mitään muuta, vaikkei kuvassa olekaan kuuta
valo aamun täss`on hyvä, tunnelmaltaan hieno, syvä
Viilennystä kuvan myötä meille
näin kesähelteen kestäneille
Hikisenä ähkyneille…
tapsa
Tuo kakkosen aamurusko tuo vahvasti mieleeni aamuiset työmatkat kallansiltojen yli. Ne ovat niitä hetkiä kun pitäisi uskaltaa soittaa ja sanoa että tulen kun ennätätn, nyt kuvaan. On vain tuo leipä suusta sen verran hyvälle etten rohkene.
Tuo on nouseva aurinko. Kuva on otettu 200mm optiikalla ja aurinko näkyi silloin kyllä poikkeuksellisen suurena. Mistä johtunee että joskus on niin suuri aurinko tai kuukin tuossa nousu tai laskuvaiheessa…. Janne sattais tietääkin kun hän harrastaa noita taivaankappaleita. Tuo aamurusko oli kanssa harvinaisen voimakas ja meni lähes koko taivaan yli, järvi oli vielä jäässä ja rusko heijastui mukavasti vielä jään pinnastakin joten tuo väri oli hyvin voimakas. Harmi vain ettei ollut järkkäri mukana.
Taivaankappaleista mitään tietävän ummikon, eli minun veikkaukseni on, että siinä auringon/kuun nousuvaiheessa tulee sellainen optinen harha, että ne näyttävät suuremmilta. Ja niiden värikin on erilainen usein siinä nousuvaiheessa, mikä myös saattaa tuoda esille sellaisen vaikutelman koosta.
Horisontissa luurailevat taivaankappaleet näyttävät isommilta. Sama efekti, kun tilanteessa, jossa tennispallo näyttää isommalta pingispallojen keskellä kuin jalkapallojen keskellä. Saattaa siinä olla hitunen ilmakehän linssimäistä suurentavaa vaikutustakin, kulkevathan valonsäteet pitemmän matkan ilmakehässä silloin, kun ne sujuttelevat horisontin suunnasta.
Ykköskuva on mieltäni sykähdyttävä. Hangessa ovat sävyt hienosti näkyvillä, metsä on epäterävänä suorastaan akvarellimaisen upea ja eikös kuvan keskipisteenä oleva aurinkokin ole just siinä kultaisessa leikkauksessa ja samaten, eikös hankilinjakin ole sommitteluopillisesti kohillaan. Minä ”photoshoppailisin” tuon taivaan yläosan vielä samansävyiseksi kuin se on alaosastaan, jolloin kuvasta tulisi lähes mustavalkoista muistuttava, ja sen ainoana hohtavana väriläiskänä olisi tuo oranssinen aurinko. Tälllaisesta kuvankäsittelyllisestä ja todellisuutta pettävästä väkivallasta eivät kaikki tietty tykkää, mutta mun mielestä kuvaan tulisi – vai tulisiko? – lisää ytyä. Miten lienee saatu aikaiseksi kuvaan tuo udunomainen metsäosuus, kamerapelillä vai ”photoshoppaillen”? Kyllä kakkoskuvakin osuu silmiini positiivisesti, värit eritoten.
Joopa, kyllä Juhani on hyvin kuvan sommitellut! Kuvankäsittelyssä vipuja on väännetty niin, että ihan luonnolliselta kuu ei näytä, samoin hangessa näyttäisi kontrastia olevan yllinkyllin. Niin, tämä vain luonnollisen näkymän näkökulmasta, mutta kuvasta tuollaisenaan tykkään. Onneksi siellä on vielä tuo salaperäisesti piilotteleva rakennuskin. Tunnelmallinen kuva!
Joopa, Ilkka mutta kun tuo onkin nouseva aurinko eikä kuu niin eihän se voi kuulta näyttääkään 🙂 Oikeastaan tuo kuva jäi alivalottuneeksi siksi että aurinko ei palisi puhki. Kuva oli hyvin tumma tuon metsän osalta kun valotin tuon kirkkaamman alueen mukaan. Sitten kun tuota varjossa olevaa aluetta joutui tietysti säätämään että tuossa varjossakin näkyisi yksityiskohtia kuvasta tuli se mitä tuli, värejä kuvassa ei ole alueellisesti muutettu ja tuo auringon muotokin oli tuollainen soikea että ei ollut pyöreä.
Tuosta olisi tietysti pitänyt otta useampi ruutu nopeasti eri valotuksilla jalustalta että aurinko ei olisi kerennyt kulkea pitkälti ja tehdä hdr kuva. Siten olisi varmaan saanut paremman.
Minua on aina kiehtonut nuo nousevat kuut ja auringot. Niissä on se lyhyt hetki jolloin se on kaikkein kauneimmillaan ja niitä olen yrittänyt tallentaa. Ei niistä kuitenkaan vielä näillä nykyisillä vehkeillä ja kyvyillä saa täysin autenttisia. Suotakoon ottajalle kuitenki se oma vapaus, myös valokuvataiteessa siihen omaan näkemykseen jollaisia nuo kuvat tietysti on.
Kiitokset noista kommenteista. Onhan se hienoa että meillä on tällainen mahdollisuus käydä yhdessä läpi näitä kuvia ja saada kehittävää palautetta. Ei tämän harrastuksen parissa ihan valmiiksi tule koskaan ja siinä kai tämän harrastuksen rikkaus onkin. Pyrkimys parempaan.
Vai että mollikka se olikin, heh..
Mutta eipä se juuri mitään muuta, vaikkei kuvassa olekaan kuuta
valo aamun täss`on hyvä, tunnelmaltaan hieno, syvä
Viilennystä kuvan myötä meille
näin kesähelteen kestäneille
Hikisenä ähkyneille…
Tuo kakkosen aamurusko tuo vahvasti mieleeni aamuiset työmatkat kallansiltojen yli. Ne ovat niitä hetkiä kun pitäisi uskaltaa soittaa ja sanoa että tulen kun ennätätn, nyt kuvaan. On vain tuo leipä suusta sen verran hyvälle etten rohkene.