Tällaista tarttui muistikortille tänään. Pilvisenä päivänä valo elää, sen kun odottaa sopivaa hetkeä. Kuvista tuli pääosin melko hengettömiä yleisotoksia, tuo postilaatikko on ainoa jossa on särmää.
SiiKa ry
Siilinjärven Kamerat ry
Extend
Tällaista tarttui muistikortille tänään. Pilvisenä päivänä valo elää, sen kun odottaa sopivaa hetkeä. Kuvista tuli pääosin melko hengettömiä yleisotoksia, tuo postilaatikko on ainoa jossa on särmää.
Mukavan näköisiä kuvia olet Tapio napsinut. Suomalaisia kansallismaisemia mukavasti nähtynä. Noita ei aina huomaakaan ajellessaan miten hyviä kuvia saa napattua ihan mistä vain kun osaa katsoa vain palikat kohdalleen, oikeasta paikasta oikeaan suuntaan ja siinä se on.. Onkos tuo kuva 4 useammasta ommeltu? Olisiko kuvassa 5 voinut mennä hieman taaemmaksi ja siirtyä oikealle juuri senverran että postilaatikko ei olisi peittänyt osittain tien mutkaa, silloin olisi saanut vieläkaikki mukaan kiveä myöten.muuten tykkään kuvasta, siinä on syvyyttä. Siinä on tosiaan särmää ja hyvä kuva se on noinkin.
Katsoin vielä uudestaan tuot vitoskuvaa ja on siinä toisaalta sellainen salaperäisyyden verho kun tuo tienmutka peittyy, siinä jää miettimaan että onkohan tuossa notkossa joku tulossa, vaikka lie joku pyörällä ajamassa se tulee kohta esiin. Sehän se on hyvä kuva joka pysäyttää ajatuksen ja herättää miettimään. Siinähän kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva on muuten hyvin tasapainoinen ja terävä kauttaaltaan, siinä näkyy hienosti kevät ja kasvun alku. Lieneekö otettu jalustalta kun on noin terävää kauttaaltaan.
Kiitos palautteesta. Kuvat on otettu kiinteillä 35mm ja 50mm laseilla käsivaralta. Valoa oli niin runsaasti että sain käyttää lyhyitä suljinaikoja. Aukot vaihtelevat välillä 3,5 – 5,6, croppikenno tekee näillä jo varsin suuren syväterävyyden.
Nelonen on cropattu isommasta kuvasta, näkyy kestäneen sen ihan hyvin. Viitonen on ihan tarkoituksella hieman ”mystinen”, tavoitteena oli odottava tunnelma.
Kuvankäsittely opetteluttaa. Kuviin tulee edelleenkin räikeät ”karkkivärit” vaikka pyrin niistä tietoisesti eroon. Tavoitteena ovat sellaiset pehmeät, pastellimaiset sävyt kuten viitoskuvassa.
Kuvia tehdessä on samanlainen fiilis kuin pimiössä aikanaan. Töitä pitää tehdä ajatuksen kanssa, hyvä lopputulos on harvoin sattumaa. Mikolle ja Antille kuuluu suuri kiitos perusasioiden selkeästä neuvomisesta. Näyttää siltä että yhdistelmällä Pentax K-5 + RAW + LR2 + elements 6 saa aikaan kelvollista jälkeä kun asiaan vain paneutuu
Minä tykkään eniten ykkösestä, kolmosesta ja nelosesta.
Hienoja kuvia kaikki. Mutta erityisesti nämä kaksi viimeistä kuvaa miellyttävät eniten. Niissä on kyllä sitä syvyyttä ja kolmiulotteisuutta.
Mielestäni vitonen on kyllä huippuotos…miten siinä onkin kaikki niin kohdallaan. Kuva mielestäni paranee vain, mitä useammin sitä katselee. Ajattelin ensin ihan samaa kuin Juhanikin tuossa eka kommentissa, koskien tätä postilaatikon sommittelua kuva-alalle. Ja sitä, että tuon tien mutkan pitäisi näkyä kokonaan. Mutta kuitenkin näin on parempi, että mutka on osittain peitossa.
Eihän kaikkea tarvitse aina näyttää kokonaan. Eikä tarvitse myöskään tehdä ”laskelmoitua ja valmiiksi pureskeltua” kokonaisuutta. Itseasiassa juuri se on mielenkiintoisempaa, mitä ei näytetä. Vaan jätetään se katsojan mietittäväksi juuri näin.