Joskus tuntuu, kuin olisi eksynyt neloskuvan putkiin… voisivat olla vaikkapa uraputket. Siinä vaiheessa kun huomaa päässeensä ulos ja hengähtää helpotuksesta, näkyy vain uusia samanlaisia kiemuroita…:) Tykkään tosi paljon siitä ja kakkosesta. Jotenkin tuo keltainen viehättää tänään.
Kakkoskuvan sävymaailma soi harmonisesti ja asetelma toimii hyvin, tykkään tosi paljon! Ykkösessä on vahvaa tunnelmaa, monenlaista tulkintaa tuolle voi jokainen omasta ajatus- ja kokemusvarastostaan kaivaa! Muutama yksityiskohta hieman häiritsee, muttei loppujen lopuksi paljon kokonaisuutta haittaa. Puu ja liikennemerkki häiritsevät kaatuneen rauhaa, mutta tosi vaikeata olisi tilannetta korjatakaan. Oikealle jos olisi liikkunut, niin asetelma hajoaisi, vasemmallekaan liikkuen ei olisi toiminut myöskään. Agenttitikapuut (melko korkeat)olisi jälleen kerran ollut kova sana, mikähän firma sellaiset valokuvaustarpeisiin väsäisi! Tai sitten sellainen salko, johon kameran kiinnittäisi ja vitkojen kanssa pelailisi(saisi kyllä tällaisessa tilanteessa tuskallisen monta yritystä tehdä). Taustalle jäänyt auto on mielestäni kuvan tunnelmalle myös haittatekijä, jota tosin usvan suodatus paljolti lievittää.
”Unohdettuun” sopii tuollainen sumutunnelma hienosti, eipä juuri muunlaisella ilmalla kuvaten fiilis välittyisikään. Kiitos, Tapsa!
Ja nyt satuin muistamaan, niin heti pitää kirjoittaa, ettei vaan unohdu. Eli Terhiltä (sukunimi ei jäänyt mieleen) terveisiä! Tuli Uiton kämpän rannassa meitä siikalaisia, itsekin entisenä siikalaisena tervehtimään. Oli myös osallistunut pitämällesi kuvauskurssille 90-luvan alussa.
tapsa
Onpa kiva että kuvat herättävät kaikenlaisa ajatuksia. Mulle tuo sunnuntai-aamu oli viikonlopun ensimmäinen päivä jolloin pystyin kuvaamaan. Ehkäpä kuvista välittyy jotakin tunnelmistani, oli todella mukavaa kuvata. Alkuun oli kiire ettei vain usva katoaisi ennen aikojaan. Mutta eipä tuo minnee hävint.
Kiitos terveisistä, tulivat perille.
ulla
Haa, ihanaa, urbaanikuvia vaihteeksi! Pidän suunnattomasti tästä ykkösestä. Kirkonkylämme on mainio kuvauskohde! Kiitos Tapsa!
Joskus tuntuu, kuin olisi eksynyt neloskuvan putkiin… voisivat olla vaikkapa uraputket. Siinä vaiheessa kun huomaa päässeensä ulos ja hengähtää helpotuksesta, näkyy vain uusia samanlaisia kiemuroita…:) Tykkään tosi paljon siitä ja kakkosesta. Jotenkin tuo keltainen viehättää tänään.
ykköskuvassa on kyllä jotain, hieno on!
Kakkoskuvan sävymaailma soi harmonisesti ja asetelma toimii hyvin, tykkään tosi paljon! Ykkösessä on vahvaa tunnelmaa, monenlaista tulkintaa tuolle voi jokainen omasta ajatus- ja kokemusvarastostaan kaivaa! Muutama yksityiskohta hieman häiritsee, muttei loppujen lopuksi paljon kokonaisuutta haittaa. Puu ja liikennemerkki häiritsevät kaatuneen rauhaa, mutta tosi vaikeata olisi tilannetta korjatakaan. Oikealle jos olisi liikkunut, niin asetelma hajoaisi, vasemmallekaan liikkuen ei olisi toiminut myöskään. Agenttitikapuut (melko korkeat)olisi jälleen kerran ollut kova sana, mikähän firma sellaiset valokuvaustarpeisiin väsäisi! Tai sitten sellainen salko, johon kameran kiinnittäisi ja vitkojen kanssa pelailisi(saisi kyllä tällaisessa tilanteessa tuskallisen monta yritystä tehdä). Taustalle jäänyt auto on mielestäni kuvan tunnelmalle myös haittatekijä, jota tosin usvan suodatus paljolti lievittää.
”Unohdettuun” sopii tuollainen sumutunnelma hienosti, eipä juuri muunlaisella ilmalla kuvaten fiilis välittyisikään. Kiitos, Tapsa!
Ja nyt satuin muistamaan, niin heti pitää kirjoittaa, ettei vaan unohdu. Eli Terhiltä (sukunimi ei jäänyt mieleen) terveisiä! Tuli Uiton kämpän rannassa meitä siikalaisia, itsekin entisenä siikalaisena tervehtimään. Oli myös osallistunut pitämällesi kuvauskurssille 90-luvan alussa.
Onpa kiva että kuvat herättävät kaikenlaisa ajatuksia. Mulle tuo sunnuntai-aamu oli viikonlopun ensimmäinen päivä jolloin pystyin kuvaamaan. Ehkäpä kuvista välittyy jotakin tunnelmistani, oli todella mukavaa kuvata. Alkuun oli kiire ettei vain usva katoaisi ennen aikojaan. Mutta eipä tuo minnee hävint.
Kiitos terveisistä, tulivat perille.
Haa, ihanaa, urbaanikuvia vaihteeksi! Pidän suunnattomasti tästä ykkösestä. Kirkonkylämme on mainio kuvauskohde! Kiitos Tapsa!