Toivottavasti kuva näkyy tässä sivulla niinkuin omalla näytölläni. Nyt todella haluaisin olla photoshop-virtuoosi, että saisin kuvan hienosti esiin, sillä tämä jääkuvio rannassa oli tosi hauska…
Minä näen tässä Väinämöisen mättäällä, käsi silmillä…
Talvi tulloo vaihtelelin ilmein:)
Minusta jälki on oikein hyvää, pinta on kuin valua. Näen kivellä istuvan hahmon, käsi silmillään, ympärillään jäinen järvenselkä. Näkyypä jalkojen juuressa lohenpyrstökin.
No sinähän se tosiaan istuu. Talventuloko sitä hirvittää vaiko se että kun ei oiken ala tulla kunnolla. Tämähän on ihan valmis hyvä kuva ilman shoppailujakin.
Hyvin nähty, hauska luonnon yksityiskohta.
Toteutuksesta sen verran, että itse olisin tarkentanut kuin kuvaten kohdetta, jolta jääsysteemi näyttää (lähden siitä, että aukko ei Mirja-Liisalla ole ollut liian isona). Eli tarkennus strategisesti sinne, missä nuo kohteen inhimilliset piirteet korostuneimmin sijaitsevat. Tuossa tarkkuusalue alkaa ihan etureunasta (normaalitilanteessa juuri noin), mutta alkaa olla vaisuhko siellä ”pään” kohdilla, missä sitä juuri olisi suonut olevan tällaisessa erikoiskohteessa.
Tällaisessa tilanteessa voi tarkkuusalueongelmaa helpottaa, jos onnistuu löytämään jalkojensa alle jotain korokkeeksi, ja näin korkeammalta kuvaten saisi kohteen paremmin tasoon.
Hieno! Tämmöinen on oikea löytö. Kuvassa Väinämöinen istuu Mättäällä tai rantakivellä, käsi silmillä. Toisessa kädessään tuuttijäätelö.
Hahhahhaa… mahtavan hauska detalji. Ilmetty tietäjä iänikuinen. Että onkin osunut Mirja-Liisan silmään jään pinnasta. Maukas bongaus. Myyttisankari Väinämöinen oli taitava veneenrakentaja ja eikös hän tarun mukaan moksauttanut itseään kirveellä koipeensa venettä rakentaessaan. Tuossa kuvassa V. selvästi ulvoo tuota tuskaansa toinen käsi silmillään ja toisessa kädessä hänellä on selvästi taltta (tarpeellinen vekotin veneen veistossa, ainakin Tapsa tämän tietää), joten jokohan pitää korjata Kalevalasta kirves taltaksi, kun kuvadokumentti asian selvästi todistaa.
”Mitä näet tässä kuvassa…” Hienoa!
Kuva on mielestäni oikein hyvä ihan tällaisenaan. Parempi kuva sellaisenaan kuin ei kuvaa ollenkaan.
Ymmärrän Ilkan kommentit mutta joskus liika säätäminen syö spontaanisuuden , hetki menee ohi.
Enkä sano tätä ilkeilläkseni tms. Arvostan Ilkan pyrkimystä laadukkaisiin kuviin.
On vain niin että toistuva kriittinen palaute saa aikaan sen että kuvat jäävät meiltä näkemättä.
Hieno jään taideteos! Tässä kuvassa pääasiassa on ehkä enemmänkin tuo idea kuin se, että kuvaa olisi laadullisesti pitänyt saada jotenkin erityisen täydelliseksi…
Kiva, että näette samaa kuin minä! Kuvasin tuota kotilaiturilta, yritin kyllä saada tarkemmaksi tuon pään seudun, mutta kuvio oli laituriin nähden niin, ettei sinne pystynyt millään kurkottamaan ja päivän hiipuva valo tuli pään suunnasta. Lähemmäksi ei voinut mennä, sillä jää oli vasta muutaman tunnin vanhaa, eikä kestänyt edes kepillä koputtamista. Toisaalta myös rannan puiden varjo vaikeutti kuvauspaikan valintaa. Juoksin kyllä laituria edestakasin, kuin koiranpentu jonka tekisi mieli mennä uimaan, mutta ei tiedä uskaltaako kastella käpäliään…
”On vain niin että toistuva kriittinen palaute saa aikaan sen että kuvat jäävät meiltä näkemättä.”
Tapsa ja Lampisen Antti ovat julkisesti todenneet tämän mielipiteensä, toinen omakohtaisella kokemuksellaankin (tosin ilmeisesti toisten saaman kritiikin perusteella). Tapsan tahdit ovat olleet erinomaiset kritiikistä huolimatta.
Minun tarkoitukseni sekä toiveeni on, että sitaattiin verraten juuri päinvastoin homma pelaa. Jotkut meistä erikseen pyytävät kommentointeja kuvistaan, jotkut taas eivät. Jos erikseen kritiikkiä pyydetään, tapaus lienee kaikkien mielestä selvä! Tarkoittaako sitten pyynnön puuttuminen sitä, että kritiikkiä (HUOM, mitä kritiikki tarkoittaa) ei tulisi kommentteihin sisältää, vaan vain pelkkää kannustusta siitä, että kuvansa esille sai laitettua.
Omasta mielestäni seuratoiminnan tavoitteissa voi harrastuksessa kehittymisen arvottaa korkealle. Ja mielestäni ilman avointa keskustelua ja kritiikkiä tuota kehitysaspektia on erittäin vaikea saada toteutumaan. Ja mielestäni kehitys takaa sen, että mielellään jatkaa kuviensa julkaisemistakin.
Kirjoitetussa ilmaisussa tunnetusti on vaaransa, kun ilmeet, eleet ja äänenpainot eivät ole makana. Kirjoitettu antaa puhuttua paljon helpommin mahdollisuuden käsittää kritiikki negatiivisessa sävyssä (etenkin, jos oma itsekritiikki on ylitehokasta), vaikka kyseessä olisi vain opastaminen ja vinkkien anto.
Toivoisin ja uskoisin, että ainakin ne seuralaiset, jotka ovat olleet mukana kuvankatseluilloissa, tiedostavat ja ymmärtävät tavoitteeni ja tyylin, jolla siihen pyrin. Sen ainakin voin puhtaalla omatunnolla vakuuttaa, että yksikään kritiikin sanani ei ole tarkoitettu kenenkään kuvallista saavutusta aliarvioimaan, lyttäämään tai tyrehdyttämään, vaan yksinomaan kehittymisen tueksi. Ja jokaisella on täysin vapaa mahdollisuus ja oikeus pysyä kannallaan, olla oma itsensä ja kuvata juuri siten kuin haluaa, tuli ympäriltä millaista palautetta tahansa.
Jos oikein muistan, niin yhtään kritiikkiä kenenkään kuvasarjasta en ole kirjoittanut tai sanonut ilman kritiikin positiivista laitaa mukana. Onhan noin joskus voinut tapahtuakin, mutta tosiaankaan, en kyllä sellaista muista!
”Toivottavasti nuo asiat olet ottanut esille aikaisemmin ja yhdessä keskusteltu kerhossa. Muuten ne voi ohittaa olan kohautuksella. Luulisin että kerho on oikeilla linjoilla, kun jäsenmäärä on kasvanut. Uskoisin että enemmistön mukaan on toimittu.” Erkin kommetti lähtösanoihini.
Totta on se ettei kenenkään ajatuksia voi tietää ellei tämä niitä sanoiksi pue. Tähän olen syyllistynyt ja se nolottaa, ajatellut olen vaan
en puhunut. Oma moka.Pyrkimykseni on ollut kehittää toimintaamme, ei alasampua tai mitätöidä jo olemassaolevaa.
Ilkalla on vahva visuaalinen silmä jota arvostan kovasti. Ja hänen antamansa palaute on asialinjoilla. Lopetan omalta osaltani vääntämisen kritiikki- / palauteasiasta tähän. Kuvia laittelen vuoden loppuun saakka samoin kuin kommentoin esille laitettuja. Enkä enää sotkeennu muiden asioihin 😉
Tekstissä on tosiaan vain asia, mutta tulkinta on lukijan mielessä. Tulkinta on myös kirjoittajan mielessä, mutta aika usein nämä voivat olla toisistaan hyvin poikkeavia. Jokainen on sitten sen oman tulkintansa varassa ja puolustaa sitä, koska se tuntuu oikealta.
Nyt kun kissa on pöydällä, niin tämä on se asia mikä ainakin minua hiertää. En silti ala arvaamaan miltä mirjaliisasta Ilkan ensimmäinen kommentti tästä kuvasta mahtoi tuntua, mutta minua se harmistutti. Ymmärrän kuitenkin Ilkan hyvän tarkoituksen, mutta että näin hyvästä kuvasta yksi kohteliaisuus itse kuvasta ja useita siitä, miten siitä olisi saanut teknisesti paremman. Jotenkin se vaan ei minusta sopinut tähän kohtaan.
Kuvassa on todella hyvä idea, paljon sisältöä ja katsottavaa.. se puhuttelee pitkään.. jopa niin pitkään että selasin Kalevala aiheisia sivustoja melko kauan. Ainakin itse katsoin kuvaa niin paljon sen sisällön takia, etten osannut edes kiinnittää huomiota mihinkään tekniseen yksityiskohtaan. Erittäin hyvä kuva.
Jos sen verran jatkan tulkintojeni varassa, niin olin lukevinani mirjaliisan tekstistä, että oispa fotoshop osaaja niin sais kuvan jäästä paremmin esiin..? Voiskohan Antti k tai joku muu taitava shoppaaja tehdä tohon viereen taikojaan… Väinämöisen esille nostamisen eteen??
Pitääpä nyt tähän laittaa muutama omakin rivi tekstiä. Mielestäni tämä kritiikkikeskustelu on aika hanurista nyt. Minun mielestä jokainen voi laittaa sellaisen kommentin kuvaan kun parhaakseen näkee. Jokaisella on oma tapa kommentoida ja tarvitsee aina kirjoitetun lukutaitoa että viestin ymmärtää juuri siten miten kirjoittaja on sen tarkoittanut.
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kuvien kommentointi kaikessa muodossa on hyvää, olipa se sitten positiivista, rakentavaa, tai jopa sitten negatiivista. Omille kuville tulee niin sokeaksi, että niissä ei näe itse sellaisia asioita kuin muut näkevät ensimmäisellä silmäyksellä. Jokainen ottaa sitten palautteen omalla tavallaan ja sillekään ei sitten mitään mahda.
Kommentit kuitenkin voi aiheuttaa sen, että seuraavan kerran tarkennus osuu ”oikeaan” kohtaan, kohde on rajattu mielenkiintoisemmin, tausta on katsottu paremmin kohteen ympäriltä, valon suunta on mietitty, roskat on poistettu jne.
Minun mielestä tässä kuvassa ei ole mitään photoshopattavaa, Ilkan mukaan samaa mieltä, että tarkennus olisi ollut parempi olla ”naamassa” kuin jaloissa, mutta nämä on joka tapauksessa niitä sattumakuvia, että kuva on täysin hyvä näinkin, sillä tilannetta ei enään saa takaisin ja se on taltioitu nyt tälla tapaa ja se jos mikä on tärkeintä, että kuva tuostakin jääkuviosta on tallessa!
Itselläni on tällä hetkellä yksi tutoroitava, ja pari muuta tyyppiä käyttävät kuviaan minulla näytillä. Palaute on aika kovaa välillä. Yritän saada ajattelemaan miten kuva olisi parempi, mutta aina toki niitä positiivisiakin asioita löytyy kuvasta. Herkkänahkainen jos on niin aika nopeasti varmaan alkaa kyrsimään minunkin kommentit, mutta jos ottaa niistä edes jotain omaan kehityksen edistämiseen niin monesti suunta on vaan ylöspäin. Minäkin katson kuvia omalla tavalla kuten jokainen ja minunkin kommentit on vaan yksi monista mahdollisista kommenteista .. koskaan ei ole mitään absoluuttista totuutta yhdestäkään kuvasta, on vaan ajatuksia ja ideoita, hyväksi havaittuja tapoja, ja tekniikoita, rajauksia ja tapoja tehdä asiat.
Toivon kyllä, että tämä palautekeskustelu jää tähän ja kuvia laitetaan edelleen esille. Palautetta annetaan, pyydetään ja kommentoidaan kuvia.
_Antti
Edellinen taisi olla Antin pisin kommentti sivullamme tähän mennessä. Kiitos panostuksestasi! Omalta kannaltani korjattavaa tuohon en löydä kuin yhdestä kohtaa.
Omasta näkökannastasi lähtien kärjistit, että ”tämä kritiikkikeskustelu on aika hanurista nyt”. Seuran kokonaistoiminnan näkökulmasta on kuitenkin ihan oikein, että kaikki saavat sananvuoron ja purkautumismahdollisuuden. Ymmärrän täysin, että kritiikki saattaa häiritä joitakin yksilöitä joukossamme. Toivottavasti asiasta debatointi kuitenkin vaikuttaa positiivisesti yleiseen ilmapiiriin, näinhän aina pitäisi olla! Eli lisää vain debatointia, jos yhtään siltä tuntuu, annetaan ilman puhdistua!
Mutta täytyy rehellisesti sanoa, että minua ilahduttaa suuresti, kun vasta koulutetun rautaisen ammattilaisen kanta kritiikkiasiaan on ihan prikulleen samalla linjalla omani kanssa.
Omille kuville tosiaankin tulee helposti sokeaksi, kuten Antti yllä totesi. Mistäpä helpommin apu asiaan, kuin seurakavereiden rehellisestä palautteesta. Itse en ainakaan ole kertaakaan vielä haistanut, että tämän seuran sisällä kukaan olisi saanut palautetta muulla perusteella, kuin tosiaankin ihan rehellisellä mielipiteellä ITSE KUVASTA. En ainakaan muista yhtään tapausta, jossa palautteen takana voisi edes epäillä olevan negaatiota kuvaajan persoonaa kohtaan. Eli rakentavan kritiikin kannalta seurassamme vallitsee erittäin terve ilmapiiri! Tämä on hieno tilanne! Ja toivottavasti tämä hieno tilanne saa myös jatkua!
Kuvaaminen on meille omistautuneille harrastajille herkkääkin toimintaa, johon monesti sisältyy taiteellista, persoonallista ilmaisua. Näin on ihan ymmärrettävää, että jos lukee tai kuulee jostain mieleisestä kuvastaan löytyvän korjaamisen aihetta, niin mieli ei aina mettä keitä.
Mutta jälleen, juuri sen oman kehittymisen kannalta, kannattaa vain tarkasti miettiä saamaansa palautetta. Sen jälkeen voi sitten pitää oman kantansa, jolloin on vain vahvistunut omassa tyylissään ja identiteetissään (plussaa). Tai sitten antaa neuvojen vaikuttaa, jolloin pääsee vertaamaan uusia tuotoksiaan entiseen ilmaisuunsa. Ja jälleen voi palata pohdinnan jälkeen entiseen tai sitten todeta kehittyneensä, ja jatkaa saamaansa kokemusta viisaampana (plussaa).
AnttiL syytti ”seuran ylintä tahoa” joidenkin kuvaajien suosimisesta kuvien kommentoinnissa. On todella hienoa, että minulla (rohkenen tehdä tämän tulkinnan em. ilmaisusta) on seuralaisten joukossa jopa ystävyyden ja hyvän kaveruuden tasolla olevia ihmissuhteita. Silti, en tunne minkäänlaisia vaikeuksia antaa rehellistä kuvapalautetta heille, oli se sitten mitä kritiikin laitaa tahansa.
Ainoa huolenaihe omissa ajatuksissani on, että miten ”uskallan” antaa täysin suoraa kritiikkiä ammattilaiskuvaajiemme kuvista. Ennen vanhaan (ennen ammattilaisaikaa) ainakin uskalsin, ja esim. kritisoin Anttia silloin tällöin omasta mielestäni liiallisesta kuvankäsittelystä. Eipä ole muuten tainnut olla kritiikistä moksiskaan! Ja silloin Antti teki oman kantansa perustellusti selväksi, mikä taas vain kehitti omaa kykyäni kuvien tulkinnassa.
Niin, siis että uskallanko enää antaa suoraa kritiikkiä Antin ja Mikon kuvista? Harmillista vain, että tämän testaamiseen on poikien ammattilaisuuden aikana tarjoutunut äärimmäisen vähän mahdollisuuksia. Onkohan muuten Antilta ollut esillä yhtään kuvaa tältä ajalta? Mikolta on muutama tullut, mutta enemmän toki soisi tulevan!
Palautteen ja kritiikin käsitteen ymmärrän mielestäni aika hyvin, juurikin sitä palautetta/kritiikkiä olen tässä koettanut antaa. Harmi että se on koettu syyttämiseksi. En ole syyttänyt ketään, olen antanut palautetta. Jakanut mielipiteitäni.
Osaan lukea suoraan riveistä ja rivien välistä, että nyt kannattaa olla hiljaa. Joten annetaan mielipiteiden mielipiteistä olla ja keskitytään kuviin. Omalta osaltani tämä palaute/kritiikki ”keskustelu” oli tässä.
Toivoisin myös että Ilkka lopettaisit heti alkuunsa mielipiteilläni ”vitsailun” muiden postausten yhteydessä. Joku saattaa virheellisesti luulla, että pidät seuralaisten palautteita eri arvoisina.
Ei muuta kuin kuvia ja kommentteja kehiin!
Hyvä Kaima!
_A
Itskin yritän kuvia saada näkyville 😉 Kun 95% kuvista on asiakkaiden kuvia niin niitä en ihan helposti voi laittaa tänne, aina välillä varmaan jotain voi laittaa 🙂 Yritellään 🙂
A
Vaiennetaan soraäänet? Seurassamme on paljon eri tasoisia kuvaajia, eri motiiveilla kuvaavia, erilaisia ja eri asioista kiinnostuneita kuvaajia. Soraäänien kuunteleminen ja kuuleminen saattaisi olla myös hyödyllistä ja seuraa eteenpäin vievää. Kunhan nähtäisiin ytimeen kaiken pintasälän yli. Mitä soraäänet kertovat, mitä asioita voisi ehkä muuttaa, missä asioissa voisi toimia vielä paremmin? Meillä on aktiivinen ja hyvä seura, jonka kehittymiseen ei riitä jäsenistön kasvattaminen, vaan samalla jos vielä osaisi vastata kasvavan jäsenistön erilaisiin toiveisiin ja tarpeisiin.
Tämä ei ole nyt varsinaisesti suoraa kritiikkiä johtamistapaa kohtaan, mutta lähinnä ajatus pohdittavaksi. Olen kuullut joskus kommentin, että olisi hyvä jos kameraseuran johdossa olevat eivät olisi kovin vahvoja mielipidevaikuttajia. Olen osin samaa mieltä. Siinä on riski, että luovuus kärsii ja toiminta muuttuu kapea-alaiseksi.
Varmasti tekniikkaan (valotus, tarkennus, sommittelu yms) liittyvä kritiikki tai palaute on kehittävää, mutta monille meistä sisältö voi olla paljon tekniikkaa tärkeämpää. Ja jos suonissa virtaa kapinaverta, rikkoo niitä tarkoituksella. Kyllähän itsekin on laittanut joskus esille kuvia, joista tietää kritiikin jo etukäteen. Tiettyjä kaavoja seuraileva palautteen anto ja kritiikki voi tappaa luovaa kuvan rakentamista. Siksi tietenkin olisi hyvä, että palaute olisi monipuolista ja mahdollisimman moni avaisi suunsa. Oikeaa vastausta tai kommenttia ei lle, ei myöskään väärää. Ja aloittelija saa antaa kritiikkiä ammattilaisen kuvasta, aivan yhtä lailla kuin ammattilainen aloittelijan. Samalla viivalla ollaan kaikki siinä asiassa, kaikki huomiot ja tunnelmat ja kokemukset on yhtä tärkeitä.
Näyttöön sen jo nyt tästä viikon aikaisesta: vähän ravistelua ja nähtävissä on ELÄMÄÄ.
Joten ei vaienneta minkäänlaisia soraääniä, eihän? Kuunnellaan kaikki palaute – sekä kuvista että muusta toiminnasta, jooko?
Mirjaliisan kuva on hieno, todellakin kalevalaisia fiiliksiä herättävä. 🙂
Juuri tätä mieltä on ainakin ylin johto soraäänistä, jos ei tullut aiemmasta kommentoinnistani selväksi!