Tapsan tapaan on tullut nöyränä kumarreltua näiden luonnon kaunistuksien edessä. Ja onhan siellä mukana yksi luontokuvaajan kauhistuskin!
SiiKa ry
Siilinjärven Kamerat ry
Extend
Tapsan tapaan on tullut nöyränä kumarreltua näiden luonnon kaunistuksien edessä. Ja onhan siellä mukana yksi luontokuvaajan kauhistuskin!
Tänne foorumille on tullut kesä! Edelleenkin ihailen Ilkan kykyä nähdä ja sommitella.
Kiitos, Tapsa!
Tuossa itikan sisältävässä lehtikuvassa väänsin pyöröpolasta vahvat tehot ja sain lehdestä heijastumat vähiin (siihen paistoi aurinko). Alhaalla oleva puron pinta toistuu vahvasti vihreänä myös suotimen vaikutuksen ja tietysti yläpuolella olevien puunlehvästöjen ansiosta.
Tunnistaako muuten joku, että minkä kasvin kukat ovat neljännessä kuvassa? Luulin, että on muunnos metsätähdestä, mutta metsätähdillä onkin kuulema aina ohuet lehdet, kuten viidennessä kuvassa näkyy.
Kyllä kai se neloskuvan kasvikin metsätähti on, niin uskoisin. Minulle se on tutumpi kyllä niin että kärjet on pyöreämmät. Tuossa viitoskuvan yksilössä on minusta epätavallisen terävät kärjet. Olet tainnut saada kuviin vähän niin kuin kaksi ääripäätä? Tässä jälleen tätä elämän monimuotoisuutta!
Ilkalla on jokin ihmeellinen kyky nähdä/vangita olennainen. Kyllä se on varmasti eräänlaista visuaalisuuden tajua.. muotojen, värien ja ennenkaikkea valon ymmärrystä. Kakkoskuvassa on mielestäni taustan valinta onnistunut erittäin hyvin, tämän ansiosta kasvi erottuu edukseen. Kolmoskuva on niin harmoninen, erilaisten heijastumien leikki. Kutoskuva on onnistunut otos paljon kuvatusta aiheesta. Muut kuvat ovat kuin hyviä peruslajikuvia, ei lisättävää ei poistettavaa. Siis peruslajikuva on paljon, koska on tämä kasvien kuvaus niin haastava laji, (no mikäpä valokuvauksen suuntaus ei olisi) itse olen vasta alkutaipaleella tässä fotoharrastuksessa ja opetella ja harjoitella täytyy vielä. Ja hyvä niin! Nostan hattua näille Tapsan ja Ilkan kasvikuville.
Kiitos, Tero! Niin, kakkoskuvaa en olisi edes ottanut ilman tuollaista taustaa. Aurinko pääsi paistamaan ison kiven yli tuohon kasviin ja kiven jyrkkä kylki jäi varjoon. Siitä muodostui mukava kontrasti ja kun kiven kuviot olivat vielä kuvaukselliset, niin itsekin tykkäsin lopputuloksesta. Kolmoskuvasta tuli esityskelpoinen juuri pyöröpolan ansiosta, verrokkikappaleet ilman suodinta täytyi heti poistaa.
Mutta kommenttiisi peruslajikuvista en voi yhtyä. En ole ikänään ottanut kuin muutaman ns. peruslajikuvan, joissa täytyisi tietysti näkyä kaikki kasvin tunnistuksessa olennaiset kasvin osat, varret, lehdet, kukinnot. Niin harvoin tällaisista tulee minun mielestäni visuaalisesti mielenkiintoisia ja tykkäänkin paljon enemmän keskittyä johonkin yksityiskohtaan kasvista(yleensä kukinto tai sen osa; lehti, tai sen osa). Itse asiassa hyvän peruslajikuvan ottaminen onkin pirullisen vaikea kuvauslaji!
Kyllä, varmasti oikeaoppinen peruslajikuva niin menee, itse en vaan ajatellut asiaa niin perinpohjin. Juu, voin kuvitella visuaalisesti kiinnostavan peruslajikuvan haasteet. Niissä on vaan mentävä raakasti olosuhteiden, taustan jne.. mukaisesti. Kompromisseja joutuu tekemään.