Olen lähdössä heinäkuulla omatoimiselle kuvausmatkalle Norjan Lofooteille. Onko joku Siikalainen käynyt siellä tai tiedättekö jonkun siellä käyneen. Kaikki vinkit ja linkit paikoista ja kuvauskohteista yms. olisivat tervetulleita.
SiiKa ry
Siilinjärven Kamerat ry
Extend
Olen käynyt Lofooteilla kolme kertaa, kerran toukokuuussa ja kahdesti heinäkuussa. Lofootit on niin suuri kokonaisuus, että sen joka kolkan päällisinpuolinkin koluamiseen menisi ainakin vuosi. Itse olenkin kaikilla kerroilla ollut pelkästään saariston pohjoisimmalla saarella, Andöyalla, joka on vain pieni osa Lofootteja. Rajattuun alueeseen keskittymällä pääsee kiinni kohteisiin paremmin kuin yrittämällä ahmaista esim. viikossa koko saariston. En tunne siis saariston eteläosaa, jota on kehuttu korkeusvaihteluiltaan ja jylhyydeltään Lofoottien komeimmaksi osaksi. Silti hehkutan myös Andöyaa tutustumiskohteena.
Matkat autolla ovat Lofooteilla ja Lofooteille pitkiä, sillä vuonon pohjukoiden kiertämisiä riittää! Sinällään teiden varret ovat tulvillaan ihasteltavaa. Lautoilla pääsee auton kera myös kätevästi – esim. Lofoottien eteläosaan näppärästi Bodöstä. Andöyalle mennessä suosittelen menoa Kilpisjärveltä Finnsnesin kautta Senjalle ja sieltä Gryllefjordista lautalla. On myös nopein tapa päästä Lofoottien pohjoiskärkeen. Senja, ja varsinkin Gryllefjordin lähitienoot ovat maisemiltaan hienoja. Toisaalta meno autolla Hinnöyan kautta on ihan ok, vaikkakin ottaa aikaa enemmän. Tällöin Kiirunan ja Abiskon kautta meno Skandien yli on näyttävä maisemareitti. Silloin kannattaa pysähtyä ja käyttää päivä tai pari päivää maastoiluun Abiskossa ja/tai Riksgränsetillä. Hienoja seutuja!
Andöyalla (ja varmaan muuallakin Lofooteilla) lähes jokainen kylä ja kaupunki on pysähtymisen arvoinen ja kuvaukseellinen kohde. Sama pätee myös luontokohteista. Andöyalla varsinkin länsiranta on täynnä hienoja kohteita. Andenesissa on paljon nähtävää, kannattaa ihan vaan hakea kaupungin nimellä googlaamalla. Mm. valaskeskukseen kannattaa tutustua, ja valassafaria suosittelen. Siihen liittyy myös valaskeskuksen esittelykierros ja paljon infoa valaista. Safarilla mennään parin kymmenen kilsan päähän Andenesista Norjanmerellä olevan mannerjalustajyrkänteen päälle, jossa kaskelotit ruokailevat. Varma nakki nähdä ja kuvata kaskelotteja ja hyvällä tuurilla muitakin suurvalaita. Omalla kohdalla kävi lottotuuri, kun normaalisti syksyllä alueelle tuleviin miekkavalaisiin törmättiin yhdellä valasreissulla heinäkuussa. Lahtivalaita ja pyöriäisiä voi nähdä rannoiltakin ja lautoilta. Kovemmassa kelissä otusten kuvaaminen voi olla haastavaa, kun joutuu pitämään itsensä kiinni kannella! Suosittelen keskiyön valasreissua, silloin on valot upeimmillaan. Ja muutenkin yöaika on kuvauksellista aikaa pohjoisessa heinäkuussa.
Anöyan kylistä mm. Bleik ja Stave dyyni- ja hiekkarantoineen ja kylänäkymineen ovat ehdottoman tutustumisen arvoisia. Bleikissä voi myös majoittua ja sieltä saa yksityisiltäkin huoneistoja/taloja vuokrattavaksi. Taas kannattaa googlata kylien nimillä. Bleikin edustalla on Bleiksöya, merilintusaari, jossa mm. 70000 lunnia ja tuhannet muut merilinnut merikotkineen kaupanpäällle. Saari on pesimäaikana rauhoitettu liikkumiselta, mutta saaren edustalle järjestetään laivaretkiä ja laivasta pääsee hyvin kuvaamaan ympärillä hyrräävää linnustoa. Suosittelen.
Myös tunturiin/vuorille kannattaa kiipeillä päiväretkenä. Nousut ovat paikoin jyrkkiä, mutta kyllä kannattaa, maisemat ovat huikeita (jos vaan ei satu sumupilvet pahasti yllättämään). Siellä on myös näyttävää tunturikasvillisuutta, onhan kallioperä osaksi kalkkipitoista. Heinäkuu on vielä hyvää aikaa tunturikasvien ”nappaamiselle”. Esim. reissut Röykenille (Andenesin lähellä) ja/tai Måtindille (Staven lähellä) olivat käydessäni hienoja patikointeja. Kohteille on polkureitit ja tarvittaessa reissut saa myös opastettuna. Hienoja ovat myös Andöyan suolakeudet saaren keskiosassa (Norjan suurimmat yhtenäiset suot ovat saarella) ja Stavesta Nordmelaan menevän tien varressa on avaraa suo-/järvi-/vuorovesirantamaisemaa. Nordmelasta Nössin kylään mennessä on upeita jyrkännemaisemia. Silti teillä ei ole suuria korkeusvaihteluja oikeastaan missään saaren alueella, ja siksi esim. pyöräillen on näppärä liikkua (edellyttäen ettei tuule, jolloin vastatuuleen puskiessa homma voi olla tuskaisaa – tuulet ovat tuolla usein ihan kunnon puhallusta). Leppoisaa on myös se, ettei saarella – ainakaan meren äärellä ja vuorilla – tarvitse tuskailla hyttysistä keskikesälläkään. Ihan hyttysfree mesta!
Kesäisiä lintukohteita löytyy myös saaren eteläosasta, mm. Risöyhamnin luona on suojelualue, jossa on silmänkantamattomiin matalia lutakoita lintuineen. Samaten itärannalla Ån ja Dvergbergin kylien välillä on aivan tien varressa matalia ranta-alueita siivekkäineen. Ja jos halua nähdä kunnon lintumassoja näillä kohteilla, silloin paikalle toukokuun puolivälissä, jolloin alueilla lepäilee (ja kuljeskelee jopa talojen pihamailla ja tonteilla!) Huippuvuorille matkalla olevia lyhytnokka- ja valkoposkihanhia. Heinäkuussa ne tosin ovat Huippuvuorilla.
Sitten, jos kalastaminen tai sen puolen kuvaaminen kiinnostaa, monissa kylissä on tarjolla venekuljetusta meren kala-apajille (ei tosin omaa kokemusta, mutta kuulemma ainakin turskaa tulee solkenaan, ja eivätkä ole mitään kilon vonkaleita). Ainakin Kvalnesista järjestetään myös sukellussafareita, jos sellainen kiinnostaa.
Kaikkiaan jo Andöya pelkästään on eksoottinen merisaarikohde, puhumattakaan muista Lofoottien alueista. Kannattaa ottaa Google avuksi (esim. kylien nimiä hyödyntäen) ja etsiä majoitus-, käynti- ja kuvauskohteita sen kautta. Sieltä löytyy myös hienoja kuvakokoelmia, joita katsellessa alkaa kyllä mieli tehdä päästä sukkelasti matkaan! Googlemaps on myös mainio apu, kun haluaa saada selkoa maisemapiirteistä Lofooteilla. Btw. Lofootit olisi muuten hieno kohde lähteä vaikkapa viikon kuvausreissulle yhdistysretkenä.
Omia kokemuksia ei Lofooteilta ole, mutta tartun tuohon Markun heittoon kuvausreissusta. Eikun suunnittelemaan tarpeeksi väljällä aikataululla, jotta kaikki haluavat saavat asiansa järjestykseen.
Juu kyllähän tuo Lofootit voisi olla seurareissuna varsin mielenkiintoinen.
-Ville
Kiitos Markku vastauksestasi, tulipas siinä paljon asiaa ja vinkkejä 🙂 Tuo yhteinen kuvausreissu Lofooteille kuulostaa hienolta, eiköhän ruveta suunnittelemaan ja toteutus vaikkapa ensi kesäksi. Kuinka moni Siikalainen olisi asiasta kiinnostunut ? Minä olen ainakin mukana jos tuollainen reissu saataisiin aikaiseksi.
Samoin kiinnostaa paljon, ehdottomasti suunnittelemisen arvoinen asia. Ja jos suunnittelu onnistuu, niin toteutuksen arvoinen myös! 8+1 hengen pikkubussi olisi varmaankin hyvä matkasysteemi. Ja jos ei tule omista joukoista täyteen, niin vaikka iisalmelaisilla voisi kyytiä täydentää. Ketä tosiaankin ihan vakavasti tällainen kiinnostaisi? Tähän voisi jo nyt aloittaa nimenkeräyksen kartoitusmielessä.
Minä ainakin.
-Ville
Tästä huushollista olisi kaksi lähtijää Lofooteille (ei kuitenkaan aikavälillä 1.-15.6.) ja yksi uusi tulija jäseneksi yhdistykseen.
Minä myös lähden 100% varmuudella, sopivin ajankohta heinä-elokuu.
Minä olen myös kiinnostunut kuvausretkestä Lofooteille. Edellisestä kerrasta onkin yli kaksikymmentä vuotta.
Tämähän näyttää lupaavalta! Kohtahan pitää jo isompaa tai useampaa bussia ruveta harkitsemaan…kun tässä on jo seitsemän potentiaalista lähtijää koossa, niin tuntuu homman toteutuminen tosi lupaavalta! Minä voisin mielelläni delegoida heti tämän homman järjestelyvastuun jollekin kykenevälle ”matkajärjestäjälle”, itse en koe olevani omimmalla alalla tässä suhteessa. Markku, sinulla kun on eniten paikallis- sekä asiantuntemusta tuohon paikkaan, niin otatko pallon vastaan?
Olen minäkin kovasti kiinnostunut Lofoottimatkasta.
Jep kuulostaa hienolle kuvausreissulle. Itsekin olen liikuskellut Andoyan, Grytoyan ja Andörjan saarilla lähinnä sukellusreissuilla ja muuallakin pohjoisen norjan eri kohteissa Lofooteilta Senjalle ja aina Venäjän rajalle saakka. Innokaimpina vuosina sukellusreissuja pohjoiseen Norjaan tehtiin neljä kertaa vuodessa.
Voin hyvin suositella juuri näitä Markun mainitsemia ajoreittejä ja itse ehkä suunnittelisinkin siten, että esim. menomatka aivan loistavaa Kiiruna-Abisko-Narvik reittiä ja paluumatka sitten tuolta käsivarren kautta, jolloin Saanatunturiakin pääsisi kuvaamaan.
Majoitustahan tuolla on tarjolla laidasta laitaan, joskin hotellit on jonkinverran tyyriitä. Jos helposti toteutettua budjettimatkaa haluaa suunnitella, niin edullisin vaihtoehto on vuokrata vaikkapa rintamamiestalo, johon helposti 10 hlöä majoittuu ja tätä voi sitten pitää tukikohtana, josta voi tehdä päiväretkiä eri kuvauskohteille. Merenrannoilla on myöskin kaupallisia majoituspalveluita, jotka on ihan kohtuullisesti hinnoiteltuja. Usein näissä kaupallisissa vierasmaja- tyyppisissä majoituksissa on yhteinen olohuone+keittiö ja sitten 2-3 hh makuuhuoneita. Nämä molemmat vaihtoehdot sopivat mielestäni loistavasti tämäntyyppiseen matkailuun, koska siellä voi omien aikataulujen puitteissa värkätä aamupalat, lounaat, päivälliset yms ja yhteisessä olohuoneessa voi illalla vaikka katsella päivän aikana otettuja valokuvia. Hotellissa nämä on hieman hankalammin järjestettävissä ja ainakin kaikista näistä mainituista tulisi lisäkustannuksia.
Sitten vaan hommaa suunnittelemaan, itse jätän reissun väliin ihan vaan tuon piiiiitkän n. 1200 km/suunta ajomatkan vuoksi 🙂
Tuohan on nätti paikka varmasti kaikkina vuoden aikoina, mutta pitäisikö ajoittaa reissu syksymmälle? Tuolla voisi olla melkoiset revontulet, ja tuskin valosaastekkaan pahemmin vaivaa.
-Ville
Mielenkiintoista! Aino ja minä ollaan myös kiinnostuneita matkasta. Jos kuskeista on pulaa, niin voisin olla yksi (yhden auton) kuljettaja. Suunnitellaan!
Taitaa olla luonnon valosaastetta revontulia ajatellen melko pitkälle syksyyn. Pakkohan tämä on järjestää työssä olevien loma-ajalle, jos meinaa porukkaa mukaan saada. Eli käytännössä tarkoittaa heinäkuuta. Varmaankin melko alusta heinäkuuta olisi paras ajankohta startata. Jos Hannu ja Aino lähtevät mukaan, niin meillä olisi varmaankin mukava yön levähdyspaikka Lapin maisemissa.
Voin ottaa kopin Ilkan heittämästä pallosta, vaikkakin porukkamatkojen matkajärjestelijänä olen itsekin amatööritasolla ja ”vieraalla maalla”. Delegoin tarvittaessa tehtäviä muillekin.
Reissun suunnittelu sujuu tietenkin paremmin täällä firman sivustolla kirjoittelun sijasta tekemällä yhdessä suunnittelukokous lähtijöiden kesken. Voinee kuitenkin esitellä alustavia aatoksia vielä täälläkin, josko joku vielä kiinnostuisi mukaan. Mielestäni jo nyt näyttäisi olevan koossa kooltaan sopivanoloinen ryhmä mm. ajatellen majoituspaikkojen löytymistä. Noin 10 henkilön porukka on muutoinkin näpsäkkä liikahtamisessaan. Joten jokunen voisi vielä liittyä seurueeseen. Laskelmani mukaan lähtijöiden tai vakavasti kiinnostuneiden ryhmä olisi nyt tämä: allekirjoittanut, Mirja (täältä meidän huushollista), Hannu, Aino, Ilkka, Merja, Ville, Henry ja Matti.
Kohteita ajatellen oleellista on tietenkin se, mitä halutaan fotailla. Maisemaa, tunturikasveja, valaita, lintuja, katukuvausta kylissä, kaikkea tätä…? Toinen juttu on myös reissaamistavan valinta. Yhdessä pikkubussilla ammattikuskin kuskaamana vai omilla pirsseillä, jolloin 10-12 hlön kuskaaminen vaatisi 3-4 auton liikahtamista? Molemmissa on etunsa ja haittansa. Pikkubussi tullee hieman kalliimmaksi per nenä ja kuskeilla on omat lepoaikavaatimuksensa, mikä pitää ottaa huomioon aikatauluissa, mutta toisaalta matkanteko on huolettomampaa, mennään kimppana ja bussi mahdollistaa haut halutuista paikoista eikä tarvitse palata aina lähtöpaikkaan maastoillessa. Joka tapauksessa reissu kysyy kestäviä perslihaksia, sillä matkaa kertyy kaikkinensa se 3000 ajokilsaa, ellei enemmänkin. Voisitkos muuten Ilkka kysäistä Itkosen Autosta (Maaningalta) pikkubussitarjousta noilla ajokilometreillä ja 10 päivälle? Saataisiin osviittaa bussihinnoista.
Heitänpä alustavan reitti- ja kohde-ehdotelman, jossa osa kohteista on minulle entuudestaan tuttuja. Kun tuonne asti lähdetään ja kilometrejä kertyy hulppeasti ja kuvaamiseenkin pitää ehtiä joltisellakin paneutumisella, reissu ottaisi 10 päivää, mielellään laittaisin kaupanpäälliseksi vielä yhden vrk:n lisää. Eka päivä urakoitaisiin Siilinjärvi -> Abisko (n. 800 km) , jossa yöpyminen turistikeskuksessa (tai läheisessä Björklidenissä). Abisko on kasvistollisestikin (rikkoja, kämmeköitä ym. kalkkikallioiden ja tuntureiden lajeja, harvinaisuuksiakin) upea paikka ja ehdottaisin käyntiä Njulla-tunturilla katselemassa samalla maisemia Kebnekaisen suuntaan ja hienolle Torniojärvelle (tunturille pääsy hoituu osan matkaa hissillä!). Myös Abiskojoen laakso on kuvauksellinen ja sielä pitää käydä. Toka reissupäivä menisi siis Abiskossa ja illaksi voisi yrittää ehtiä siirtymään Narvikin ja Skutvikan kautta Svolvaeriin (siis Lofooteille, siirtyminen 230 km), välissä tosin on kaksi hidsta lauttasiirtymistä. Svolvaer on Lofoottien piäkaupunki saariston keskiosassa ja ympäristö näyttäisi karttatarkastelussa hienolta. En tunne seutua entuudestaan, mutta varmasti erilaisia kuvauskohteita löytyisi päiväksi tai kahdeksi lähialueelta, siis kaksi yöpymistä Svolvaerissa. Alueelta löytyisi mm. talo- ja hostellimajoitusta. Tosin talomajoitusta taidetaan tarjota vain viikoksi (viikkohinnat luokkaa 1000 euroa ja 10 hlön majoittavia taloja vain yksittäisiä).
Valaat varmaankin kiinnostaisivat ja siksipä aattelin, että reissu jatkuisi viidentenä päivänä Andöyan saarelle (esim. Melbun ja Sortlandin kautta) ja siellä Andenesin lähettyville. Matkaa n. 200 km. Tämä saari on minulle entuudestaan tuttu ja hieno kohde. Veisin porukan majoittumaan Bleikin kalastajakylään, jossa ainakin rorbu-majoitusta (googlaa netistä beach houses Bleik) aivan meren ja hienon dyynihiekkarannan tuntumassa ja ihan kohtuullisella hinnalla. Talomajoitustakin varmaankin löytyisi etsimällä. Toinen mahdollisuus olisi majoittua Andenesissa (mm. Lankanholmen majoituspisteenä, googlaa Lankanholmenin nimellä). Seuraavan päivän voisi varata valassafarille, joka starttaa Andenesista (Bleikistä matkaa kaupunkiin 35 km), ja päivä kuluisi edelleen Andenesiin tutustumiseen/kuvaamiseen ja valaskeskuskäyntiin. Valaiden perään voisi ensisijaisesti yrittää myöhäisilta- tai keskiyökeikalla. Bleik on myös meri- ja kylämaisemineen ja geologisine kohteineen (mm. päätemoreeni ja sen takaiset järvimaisemat) älyttömän hieno kuvailukohde. Siinäpä se päivä hupenisi. Jos päivä olisi tuulinen ja merelle ei pääsisi, valaiden varapäivä voisi olla seuraava päivä. Muutoin seuraavan päivän voisi varata vaikka patikointiin Bleikistä lähitunturille (tai tehtäisiin tämä ekana Bleik-päivänä, jos päivä tuulinen tai muutoin hankala valaskeikalle). Måtind merestä nousevana 400 m:n huippuna voisi olla sopiva patikointi- ja kuvailukohde. Patikointia olisi 7-8 km ja bussi voisi hakea porukan Stavesta (jos oltaisiin bussilla liikkeellä) ja sieltä voisi jatkaa saaren kiertoajeluun ja saaren muihin kohteisiin tutustumiseen. Päivään kannattaisi sijoittaa vielä lunnisaarikeikan (laivalla) Bleikin kylän edustalle.
Kahdeksas reissupäivä olisi siirtyminen Andenesista Gryllefjordiin (lauttamatka), jossa on näyttäviä maisemakohteita. Jos valasreissulle ei päästäisi edeltävinä päivinä, valaiden katseluun ja kuvaamiseen voisi yrittää vielä ko. päivän aamuna. Päivän aikana ajeltaisiin Kilpisjärvelle, ja matkaa kertyisi päivän aikana n. 300 km. Voisin yrittää varata majoitusta Kilpisjärven biologiselle asemalle, mikä varmaan onnistuu, ellei asemalla ole tuolloin kesäkursseja, jolloin aseman majoitustilat ovat varattuna. Yöpyminen siellä olisi edullista (myös hyvät sapuskat) ja samalla voisi päästä rantasaunaan ja Kilpisjärven aalloille uimaan. Ehdottaisin, että pysähdyttäisiin Kilpisjärvelle kahdeksi yöksi, jolloin välipäivänä pääsisi tunturiin kuvauskeikalle (esim. yökeikka). Sopivia kohteita olisi tietysti Saana, mutta mielummin menisin Jehkasille, jossa on mm. hieno putous ja vähintään samanlaista tunturimaisemaa kuin Saanalla. Toinen vaihtoehto Saanan sijalle olisi patikointi Pikku-Mallalle. Tosin siellä liikuskelu on rajoitetumpaa, koska alue on luonnonpuistoa ja liikkuminen on sallittua vain poluilla. Saanan käynti olisi noin 6-7 km, Jehkasin käynti n. 8-10 km (eikä tarvitsisi kävellä edestakaisin samaa reittiä) ja Pikku-Mallan reissu 6-7 km. Viimeinen eli kymmenes päivä olisi sitten köröttelyä Siilinjärvelle (n. 800 km). Matkalla esim. Torniojoki passaisi kuvailemiselle. Jos matka olisi 11-päiväinen, varaisin yhden yöpymisen lisää Abiskoon, jolloin voisi rauhassa siirtyä Svolvaeriin ja tutustua kuvaillen mm. Narvikiin ja Narvikin ympäristöön.
Tässäpä ajatusvirtaa kohteista. Kommentoikaapa. Hostelli- ja rorbumajoitukset voisivat olla luokkaa 40-50 e/yö/lärvi. En ole tosin tarkistanut nykyhintoja. Yöpymispaikat voivat olla haluttuja turistikautena heinä-elokuussa, joten mitä aikaisemmin niitä pääsee varailemaan, sitä paremmat mahikset saada ne käyttöönsä haluttuna aikana. Syksy riittänee varailemisiin, joten onhan tässä vielä aikaa virittelyyn.
Ja leppoisaa juhannusaikaa kaikille.
Kuulostaa tosi hyvältä matkasuunnitelmalta ja kuvattavaa varmaan riittää joka lähtöön. Leikkimielisesti sanottuna ongelma on vaan siinä, että huvittaako teitä enää kuvata täällä tavallisessa savossa tuollaisen reissun jälkeen.
Yksi vaihtoehto lähtijöiden kesken voisi olla yhteisen matkakassan perustaminen. Esimerkiksi vaikka 30€/kk 10kuukauden ajan kerättävällä rahasummalla kartuttaisi 9kpl kuvaajia 2700€ matkakassan, jolla kustantaisi jo polttoaineita ja majoituksia. Yleensä kun omaa rahaa laittaa vähän etukäteen likoon yhteiseen hankkeeseen, niin tällöin projektiin myös tulee sitouduttua helpommin ja suunnitelmat eivät jää niin helposti pelkiksi suunnitelmiksi. Esimerkiksi rahaeriä voisi maksaa Siikan tilille, perustaa tili sitä varten, laittaa mm rahastoihin vähän kasvamaan jos uskallusta löytyy…miten nyt sovitte keskenään. Ja kohtuullisesti ajateltuna: Jos matkan joutuu perumaan matkapäivän koettaessa äkillisen sairastapauksen, tapaturman tms. vuoksi, niin näissä tapauksissa osallistuja saisi laittamansa rahasumman takaisin.
Kiitos kopista, Markku! Eipä tuohon suunnitelmaan asiantuntematon (toistaiseksi) voi juuri muuta kuin myönnellä, kaikki siinä kuulostaa perustellulta.
Sellaista vain mietin, osin kustannuskysymyksenäkin, että olisiko sellainen viikon majoitus talossa parempi vaihtoehto. Useat majoittumiset ja niiden purkaminen, se ottaa aikaa ja energiaa. Toisaalta, jos lukuisia hyviä kohteita ei voi saavuttaa yhden majapaikan taktiikalla, niin sekään ei ole optimaalista, tässä meillä on varmaankin pähkäiltävää.
Kuvauskohteista valaat ovat minulla ainakin ykkössijalla, niitä voisi tavoitella parillakin merikeikalla. Monenlaisista muista mielenkiintoisista kohteistaan ei liene puutetta.
1+8h pikkubussn vuokrausi omin ajajin olisi varmasti paras vaihtoehto kustannusmielessä. Mahtuuko sellaiseen sitten kaikkien tavarapuoli, jota tietysti on paljon…
Useammalla henkilöautolla matkustaessa ei tulisi samanlaista ryhmähenkeä matkalla, mutta toisaalta perillä voisi paremmin jakaantua erilaisten kuvauskohteiden pariin eri mieltymysten mukaan…
Pikkubussi kuskin kera kuulostaa minun korvaani kovasti kalliilta!
Reissun perustamiskokous lienee hyvä ajatus, olisiko seuraavan tai elokuun kuvankatselun yhteydessä?
Ukkosen Markku puhuu asiaa, näkemistä ja kuvaamista on yllinkyllin. Lämpimästi suosittelen Lofoottien matkaa, unohtumaton paikka, kävin viime kesänäheinä-elokuussa sekä syys-lokakuussa. Elokuun lopussa osa turistipaikoista menee kiinni, majoitushinnat laskevat ja palvelut vähenevät. Vuoret, rannikot, kylät… kaikki on uutta. Valo elää ympäri vuorokauden, säämuutokset ovat nopeita ja vaikuttavat dramaattisesti maisemaan. Jos olisin itse lähdössä varaisin ajoissa talon joltakin noista saarista, parhaat menevät päältä jo kevättalvella.
Itse ajoin reittiä Siilinjärvi – Tornio, yötä Jällivaarassa http://www.bbgaellivare.se/node/3 ja sitten Gimsoyn saarelle http://www.novasol.no/p/N39007. Gimsoyn saarella majapaikka oli aivan meren rannalla, syys-lokakuussa revontulet näkyivät meren yllä eikä valosaasteesta ollut tietoakaan. Ilkalle laitoin kuvasarjan siitä miltä siellä näyttää.
Tavallinen pankkikortti käy joka paikassa, käteistä saa pankkiautomaateista. Bensa maksoi n. 2 € / litra, ruoan hintakerroin on n. 1,5 Suomeen verrattuna, riippuu siitä mitä syö. Leipätuotteet ovat aivan uskomattomian hyviä ja kalaa on runsaasti tarjolla. Itsekin voi kalastaa eikä se vaadi mitään ihmejuttuja, turskansaanti on varmaa. Kuopiosta saa Line Akvaviittia, se on hyvä tapa saada esimakua Norjasta 🙂 Ravintolaruokailu on kallista, samoin alkoholijuomat. Norja ei kuulu EU:hun joten tuonti- ja vientirajoitukset kannattaa huomioida. Ihmiset ovat kivoja ja englannilla pärjää. -tapsa-
1200 km x 2 pikkubussissa tuollaisella ihmismäärällä on kohtuuton vaatimus, ette te sovi, ihmiset eivätkä tavarat. Pikkubussi ja tilava farkku, sillä just just menee. Kolmen henkilöä ja kamat sopivat farmariautoon jos takapenkki on taittuvaa mallia. Kahden auton taktiikalla on myös helpompi tehdä erilaisia kuvausreissuja. Jos vuokraatte omakotitalon niin kannattaa huomioida, että siellä on talon puolesta pyykki- ja tiskikoneet, petivaatteet sekä täydelliset ruoanvalmistusvälineet. Pyykkijauhetta ja tiskitabletteja myyvät myös ulkopaikkakuntalaisille ilman ostolupaa. Liinavaatteet ja/tai makari kannattaa ottaa kotoa mukaan, itse ottaisin pussilakanan jne. Turha sinne on kalakukkotarpeita ja muurikkapannua tms. raahata, vievät vain turhaa tilaa. Kaikkia paikkoja ette ehdi koluta joten kannattaa hankkia Lofoottien kartta (n 40 € Siilinjärven Infossa) ja tehdä reittisuunnitelmia etukäteen, kannattaa varautua 150 – 250 km:n päivämatkoihin. Puhelimen navigaattori on oiva apu mutta itse tykkään enemmän paperikartasta korkeuskäyrineen. Puhelut ja datayhteydet eivät ole ainakaan Soneran liittymistä yhtään Suomea kalliimmat, kannattaa lisätä numeroiden eteen +358 että pääsee soittelemaan, ilman sitä eivät yhteydet pelaa.
Meidän majoitusmahdollisuudet vähenivät viime syksynä oleellisesti. Meillä oli Enontekiöllä n.140 m2 ok.talo. joka oli vuokrakäytössä. Vuokraus oli tosi hankalaa, koska astioita ja jopa petauspatjoja ”hävisi” liian paljon ja asioiden tarkastaminen Savosta käsin oli liian vaikeaa. Myin talon pois viime syksynä. Tällä hetkellä meikkä on ainoastaan n.50 m2 talo, joka on täynnä myydyn talon romppeita sekä ns. sääasema, johon sopii käytännössä 2 henkilöä.
Kiitoksia Tapsalle hyvistä neuvoista, kokeneen kommentit ovat aina arvokkaita ja tervetulleita! Joopa, ei noissa 8+1 pikkubusseissa taida missään malleissa olla tarpeeksi isoa ”lastiruumaa” tällaisen porukan tavaroille.
Jaahas, Hannun tilanne olikin muuttunut siitä, mitä luulin/muistelin. Eli Enontekiö ei enää käykään pysähdyspaikaksi.
Lueskelin lakia linja-auton ajo-oikeudesta ja huomasin, ettei Juhanin ja minun kortit enää riitä ilman voimaantullutta ammattiautoilijan ammattipätevyystutkintoa. Laissahan oli 5v. ylimenokausi ja se on umpeutunut. Itse en viitsi rahaa tutkintoon käyttää, koska luulen, etten paljon D-korttia enää tarvitse.
Pelkällä D tai D1 kortilla saa ajaa vain seuraavasti:
7) linja-autoa käytetään yksityisesti muihin kuin kaupallisiin henkilökuljetuksiin, jotka suoritetaan kuljettajan kanssa samassa taloudessa asuvien kuljettamiseksi ja linja-auto on heistä jonkun omistuksessa.
Kohta 7 on siis suora lainaus laista.
Joopa, yksiselitteinen tapaus on siis kyseessä, bussilla ei matkustella pelkin seuravoimin! Nyt kun löytyisi joku jollekin meistä tuttu bussikuski, joka voisi lähteä matkan kiinnostavuudenkin suhteen rattiin. Valokuvaava bussikuski hakuun!
No, realiteetti kuitenkin lienee, että matkan hinta juuri pompsahti tuntuvasti! Ei kivaa!
No, ei masennuta, toivottavasti muilla matkasektoreilla onnistutaan paremmin.