Hienoa kuvausta Seppo! Siis aivan mahtavaa ihmiskuvausta. Se Ixus näköjään päästä ihmisen iholle asti. Minä tykkään näistä. Kiireetöntä leppoisaa oloa.
Jos tästä vielä opettelet niin menetät tuon persoonallisen otteen.
-hp
Ilkka Kokkonen
Niinpä, täytyy sanoa, että Seppo hallitsee pokkarinsa! Mestarillisesti hän osaa kiertää pokkarin pahinta ominaisuutta henkilökuvauksessa, todella mestarillisesti. Kakkoskuvassa kuitenkaan ei ole päästy sitä välttämään, ja niin tausta pilaa niin hienoa kuvaa oleellisesti. Kolmosen tiukka rajaus taas pelastaa taustaongelman pieneksi ja nelonen on nautittavaa hallintaa jälleen! Ja mitä Heikki tuumi yllä, niin siinä saattaa olla vinha perä, että pokkariin nenän edessä kuvattava suhtautuu vaivaantumattomammin, kuin jos siinä järkkärinjärkäle olisi ronksahtelemassa. Kuvaajakin voi napsia kuvia vaikka yhdellä kädellä, samalla ”uhria” jututtaen. Tuloksena luonnollisempia ilmeitä jne…
Eri asia on sitten, jos/kun kuvattavan saa tutuksi sen järkkärin läsnäoloon, tai kun järkkärillä pääsee ampumaan kauempaa, niin ettei kuvaukseen kiinnitetä huomiota ollenkaan. Ja sitten nokalla oikea lasi, niin jo vot…
Seppohan voisikin tehdä hiemen vertailevaa tutkimusta aiheesta. Samoista henkilöistä muotokuvia Ixuksella ja sitten 40D:llä viiskymppiällä nokalla. Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia eroja näkyisi!
Ja eriävä mielipide Heikin kanssa: vaikka Seppo miten lisää opettelisi, niin en usko, että persoonallinen ote mihinkään katoaisi.Tuossa kuvattavien kanssa lähelle pääsyssä on oma magiikkansa, josta osa on synnynnäistä ja osa opeteltavissa. Seppoa en ole vielä edes tavannut, mutta uskallan väittää, että nuo molemmat puolet hänellä on hallussaan. Eivätkä tuollaiset ominaisuudet noin vain katoa, jos vain hommaa tekee tarpeeksi paljon!
Oletko Seppo muuten noissa kuvissa pärjännyt pelkästään luonnonvalon omilla kulkusuunnilla, vai oletko käyttänyt heijastavia elementtejä apuna? On nimittäin hyvin hallittua valoa joka tapauksessa! With Canon, you can!
seppo
Kiitos kommenteista.
Pari selvennystä lienee paikallaan.
Kuva 2 ( nainen ) Canon 40 d / C 50/1.2 L
– 1/40 sec, F4, ISO 400, kameran oma salama täytteenä -2
Mies ikkunan ääressä: Canon 40 d / C 50/1.2 L
– 1/25 ilman statiivia, F 1.2, ISO 160, kameran oma salama täytteenä -2
Mies ulkona: Canon Ixus
– 1/80 sec, F 4.9 Iso 50, korjaus – 1/3 aukkoa ( alivalotus )
Kyllä tuo Ilkan kommentti on tosiasia… pokkarilla pääseee iholle paljon paremmin, se ei liene niin pelottava. Nämä ihmiset olivat tuntemattomia aiemmin. Vain puhelinsoitto ja sopiminen kuvaksista alkukeväästä. Aikaa vietimme vain vuorokauden näissä paikoissa…joten se luottamus on saavutettava aikalailla nopeasti. Pirunmoinen taustatoimitustyö auttaa, että löytyy yhteistä puhumista ja yhteisä asioita.. silloin tuo kuvanotto on vähän niinkuin toisarvoinen asia…
Itse olen kuvasaaliiseen taas tyytyväinen, mutta niitä helmiä ei siellä ole kuin yksi tai kaksi. Se riittää. ( pitää näyttää ne jossain vaiheessa )
t. seppo
Ilkka Kokkonen
No johan olikin luonnollinen selitys taustoille. Arvelin itsestäänselvyytenä, ettei järkkäri ollut kannossa tuollaisella rinkkareissulla, mutta kylläpä on ollut kehtuuta uutta peliä ulkoiluttaa!
Hyvin on onnistunut salaman käyttö täytevalona, eipä olisi arvannut. Arvelin, että jotain heijastinta olisi käytetty. Itselläni on mielessä seuraavana opetteluasiana juuri salaman hienovarainen käyttö, tähän asti kun olen rakkinetta suorastaan vihannut.
Kiitos, Seppo, selvennyksestä. Ja vai että panttasit vielä parhaat kuvat, onkos se nyt edes reilua seurakavereita kohtaan!
Hienoa kuvausta Seppo! Siis aivan mahtavaa ihmiskuvausta. Se Ixus näköjään päästä ihmisen iholle asti. Minä tykkään näistä. Kiireetöntä leppoisaa oloa.
Jos tästä vielä opettelet niin menetät tuon persoonallisen otteen.
-hp
Niinpä, täytyy sanoa, että Seppo hallitsee pokkarinsa! Mestarillisesti hän osaa kiertää pokkarin pahinta ominaisuutta henkilökuvauksessa, todella mestarillisesti. Kakkoskuvassa kuitenkaan ei ole päästy sitä välttämään, ja niin tausta pilaa niin hienoa kuvaa oleellisesti. Kolmosen tiukka rajaus taas pelastaa taustaongelman pieneksi ja nelonen on nautittavaa hallintaa jälleen! Ja mitä Heikki tuumi yllä, niin siinä saattaa olla vinha perä, että pokkariin nenän edessä kuvattava suhtautuu vaivaantumattomammin, kuin jos siinä järkkärinjärkäle olisi ronksahtelemassa. Kuvaajakin voi napsia kuvia vaikka yhdellä kädellä, samalla ”uhria” jututtaen. Tuloksena luonnollisempia ilmeitä jne…
Eri asia on sitten, jos/kun kuvattavan saa tutuksi sen järkkärin läsnäoloon, tai kun järkkärillä pääsee ampumaan kauempaa, niin ettei kuvaukseen kiinnitetä huomiota ollenkaan. Ja sitten nokalla oikea lasi, niin jo vot…
Seppohan voisikin tehdä hiemen vertailevaa tutkimusta aiheesta. Samoista henkilöistä muotokuvia Ixuksella ja sitten 40D:llä viiskymppiällä nokalla. Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia eroja näkyisi!
Ja eriävä mielipide Heikin kanssa: vaikka Seppo miten lisää opettelisi, niin en usko, että persoonallinen ote mihinkään katoaisi.Tuossa kuvattavien kanssa lähelle pääsyssä on oma magiikkansa, josta osa on synnynnäistä ja osa opeteltavissa. Seppoa en ole vielä edes tavannut, mutta uskallan väittää, että nuo molemmat puolet hänellä on hallussaan. Eivätkä tuollaiset ominaisuudet noin vain katoa, jos vain hommaa tekee tarpeeksi paljon!
Oletko Seppo muuten noissa kuvissa pärjännyt pelkästään luonnonvalon omilla kulkusuunnilla, vai oletko käyttänyt heijastavia elementtejä apuna? On nimittäin hyvin hallittua valoa joka tapauksessa! With Canon, you can!
Kiitos kommenteista.
Pari selvennystä lienee paikallaan.
Kuva 2 ( nainen ) Canon 40 d / C 50/1.2 L
– 1/40 sec, F4, ISO 400, kameran oma salama täytteenä -2
Mies ikkunan ääressä: Canon 40 d / C 50/1.2 L
– 1/25 ilman statiivia, F 1.2, ISO 160, kameran oma salama täytteenä -2
Mies ulkona: Canon Ixus
– 1/80 sec, F 4.9 Iso 50, korjaus – 1/3 aukkoa ( alivalotus )
Kyllä tuo Ilkan kommentti on tosiasia… pokkarilla pääseee iholle paljon paremmin, se ei liene niin pelottava. Nämä ihmiset olivat tuntemattomia aiemmin. Vain puhelinsoitto ja sopiminen kuvaksista alkukeväästä. Aikaa vietimme vain vuorokauden näissä paikoissa…joten se luottamus on saavutettava aikalailla nopeasti. Pirunmoinen taustatoimitustyö auttaa, että löytyy yhteistä puhumista ja yhteisä asioita.. silloin tuo kuvanotto on vähän niinkuin toisarvoinen asia…
Itse olen kuvasaaliiseen taas tyytyväinen, mutta niitä helmiä ei siellä ole kuin yksi tai kaksi. Se riittää. ( pitää näyttää ne jossain vaiheessa )
t. seppo
No johan olikin luonnollinen selitys taustoille. Arvelin itsestäänselvyytenä, ettei järkkäri ollut kannossa tuollaisella rinkkareissulla, mutta kylläpä on ollut kehtuuta uutta peliä ulkoiluttaa!
Hyvin on onnistunut salaman käyttö täytevalona, eipä olisi arvannut. Arvelin, että jotain heijastinta olisi käytetty. Itselläni on mielessä seuraavana opetteluasiana juuri salaman hienovarainen käyttö, tähän asti kun olen rakkinetta suorastaan vihannut.
Kiitos, Seppo, selvennyksestä. Ja vai että panttasit vielä parhaat kuvat, onkos se nyt edes reilua seurakavereita kohtaan!