Ruskaretki Tiilikalle oli jälleen laadukasta syyshupia, vaikka sää suosikin vain lauantain puolella. Kymmenestä ilmoittautuneesta Tero joutui taudin takia jättäytymään kotihoitoon, mutta muut, mukana kaksi iisalmelaisvahvistusta, pääsivät mukaan. Ensi syksyn retkipäivä on jo varattu, 20.9.2014 taas suunnataan Uiton kämpälle. Tässä muutama valotus tämän syksyn reissusta.
Kuvaaja Herrasen kuvat (1, 3, 14) ovat hieman tavanomaisia, mutta kertovat reissun meiningistä ja touhuiluista syksymaisemassa. Kolmosessa on osunut tuo hjuumoriyksityiskohta, joka pelastaa katseen pois häiritsevästä risukosta.
Sirvikkäiden pyydyssuppilot näyttävät yllättävän teräviltä veden läpi kuvatuiksi kohteiksi, varsinkin kakkoskuvassa. Cpl pelissä? Kakkosen uiva lehti havainnollistaa hyvin pyydysten sijoittumisen veteen ja sopii myös sävyiltään taustaansa ja värikkäämpänä kohteena piristäväksi kirsikaksi kokonaisuuteen.
Ysissä on pelottavaa halloween-tunnelmaa, vielä kun olisi silmien kiiluminen mukana lisäämässä tunnelman tehoa 🙂 Saunojakuvista tykkään sarjan viimeisten lähikuvien ohella. Saunojakuvissa on saatu aikaan jollakin kikalla erikoisen hämyinen tunnelma. Kuva 12 on minulle niistä tunnelmallisin ja leppoisin. Muissa saunojakuvissa kohde on jotenkin raskaanoloisissa mietteissään.
Kolmeen viimeiseen kuvaan on löytynyt mukavat luonnon yksityiskohdat. Lehtikuvassa on syksy tiiviisti pienoiskoossa väreineen, pisaroineen ja kuolleine laikkuineen.
Jeps, en asettanut Herra Herraselle tavoitteeksi taiteellisimpia mahdollisia asentoja, ihan vain retkuiludokumentointi tarkoituksena noissa.
Arvasinhan, että Markulta tukee valaistusta Heikin bongaamiin haavisysteemeihin, vai että sirvikkäitä…never heard! Kuuluuko eliöön paljon muutakin kuin tuo suppilo? Joo, ilman muuta cpl oli noissa käytössä (niin kuin kaikissa vesiaiheissa), ja nuo eivät etenkään kakkoskuvassa olleet syvällä.
Ysin naamavalojuttu ei ollut muuta kuin nopea räpsäytys yli hiipuvan nuotion, kohteen itse pitäessä led-lamppua alaviistosta kasvojaan valaisten. Silmien kiilumisen tavoittaminen taitaisi tarvita jo melkoista kikkailua, sen verran syvässä ne sijaitsevat – ei varmaankaan yhdellä lampulla onnistuisi, ainakaan ilman suuren naama-alueen ylivalottumista.
Saunakuvista itse tykkään. Hämyisän, pehmeän tunnelman tuojana on erittäin vaikea tarkennustilanne pimeyden (melko arvausta oli käsintarkennus, niin pimeää) ja aukon 1,2 yhdistelmänä (ISO-arvolla 51200) sekä melko tappiin vedetty kohinanpoisto Lightroomissa.
Nämä pyydyssuppilokuvat on hienoja. Olenkin aina ihmetellyt mitä nuo ovat. Kaikkea se luonto keksii. Saunakuvan viimeisessä on jo ilmeisen kovat löylyt, ilmeestä päätellen. Onneksi unohdit repun Tiilikkaan ja kuvasit yksin omassa rauhassa näitä syksyisiä yksityiskohtia. Erityisesti tämä kuva nimeltä vuoropuhelu puhuttelee.