Pari lapinpöllö kuvaa tältä päivältä sekä viime viikonlopulta.
3 vastausta artikkeliin ”Huhuu!”
MarkkuU
Viimeiset koivikkopöllökuvat osoittavat, miten hyvin isokin väijypöllö osaa hävitä oksiston joukkoon. Sommitellullisesti näistä viimeinen pystykuva on minun katsannnossa paras. Kaipailisin näihin kuten sarjan muihinkin kuviin ripauksen lisää kontrastia. Lapinpöllö tähtäilykohteena on kyllä kuvauksellinen.
Saalistuskuva jää ”kaukokuvana” enemmän dokumenttikuvakategoriaan, mutta tilanteessa on toki toimintaa. Jos lapinpöllöstä haluaa saada lento-/iskukuvia lähietäisyydeltä, voi ottaa mukaan kunnon kalavirvelin, siiman päähän harmaa villalapanen tai -sukka täytettynä vaikkapa rukkasella ja sitten vaan kuvausapuri heittelemään ja kelailemaan hitaaseen tahtiin virvelillä lapasta/sukkaa pöllön luona hangella. Lapinpöllö on sen verran peloton siipeilijä, että ei yleensä arkaile iskeä ihan vierestäkin feikkimyyrää. Pitää vaan muistaa vetäistä töppönen edestä veks ennen kuin kynnet on kiinni kohteessa.
Eka kuva kertoo pöllön painon sijasta enemmänkin siitä, millaista piiskaa nykypuut peltopohjilla pikakasvussaan kasvavat. Tuossakin näreessä on ainakin metrinen vuosikasvain latvassa!
Tero Pelkonen
PÖLLÖ, mitä, missä? Koivikkokuvat on kivoja ja kuvauksellisia. Myyränpyyntikuva on enemmänkin dokumentti mutta sellaisena hyvä. Tämä kakkoskuva on hieno ja oletpa läheltä päässyt kuvaamaan. Tai ainakin hyvin croppausta kestävällä kameralla se on kuvattu. Ensimmäisessä valokuvassa on oma huumorinsa taipuvan kuusen latvan muodossa.
VilleM Artikkelin kirjoittaja
Tosiaan tuo kakkonen on täysin croppaamaton. Kamerana Canon eos 1100D. Eli melko lähelle se päästi, hetken ajaksi kunnes lähti takaisin metsän uumeniin. 🙂
Viimeiset koivikkopöllökuvat osoittavat, miten hyvin isokin väijypöllö osaa hävitä oksiston joukkoon. Sommitellullisesti näistä viimeinen pystykuva on minun katsannnossa paras. Kaipailisin näihin kuten sarjan muihinkin kuviin ripauksen lisää kontrastia. Lapinpöllö tähtäilykohteena on kyllä kuvauksellinen.
Saalistuskuva jää ”kaukokuvana” enemmän dokumenttikuvakategoriaan, mutta tilanteessa on toki toimintaa. Jos lapinpöllöstä haluaa saada lento-/iskukuvia lähietäisyydeltä, voi ottaa mukaan kunnon kalavirvelin, siiman päähän harmaa villalapanen tai -sukka täytettynä vaikkapa rukkasella ja sitten vaan kuvausapuri heittelemään ja kelailemaan hitaaseen tahtiin virvelillä lapasta/sukkaa pöllön luona hangella. Lapinpöllö on sen verran peloton siipeilijä, että ei yleensä arkaile iskeä ihan vierestäkin feikkimyyrää. Pitää vaan muistaa vetäistä töppönen edestä veks ennen kuin kynnet on kiinni kohteessa.
Eka kuva kertoo pöllön painon sijasta enemmänkin siitä, millaista piiskaa nykypuut peltopohjilla pikakasvussaan kasvavat. Tuossakin näreessä on ainakin metrinen vuosikasvain latvassa!
PÖLLÖ, mitä, missä? Koivikkokuvat on kivoja ja kuvauksellisia. Myyränpyyntikuva on enemmänkin dokumentti mutta sellaisena hyvä. Tämä kakkoskuva on hieno ja oletpa läheltä päässyt kuvaamaan. Tai ainakin hyvin croppausta kestävällä kameralla se on kuvattu. Ensimmäisessä valokuvassa on oma huumorinsa taipuvan kuusen latvan muodossa.
Tosiaan tuo kakkonen on täysin croppaamaton. Kamerana Canon eos 1100D. Eli melko lähelle se päästi, hetken ajaksi kunnes lähti takaisin metsän uumeniin. 🙂