Tämä syksyinen harmaus saa väistämättä muistelemaan menneen kevään ja kesän aurinkoisempia päiviä. Kaivelinpa nämä rehut muistoiksi tuosta menneestä.
SiiKa ry
Siilinjärven Kamerat ry
Extend
Tämä syksyinen harmaus saa väistämättä muistelemaan menneen kevään ja kesän aurinkoisempia päiviä. Kaivelinpa nämä rehut muistoiksi tuosta menneestä.
Mahtavan kuvauksellinen kuvasarja! 10 pistettä minulta. Tässähän on koko kirjo alkukeväästä ihan myöhäiseen syksyyn harkitun valikoidusti esillä ja vielä hyvin osuvasti kuvat on nimetty.
Päällimmäisinä: Ykköskuvassa on paljon tavaraa, muttei mitään turhaa..paitsi ehkä vasemman alareunan tumma oksa. Mutta muuten kaikenkaikkiaan taitavasti sommiteltu. Kakkoskuva on hyvin onnistunut toteutus mielettömän vaikeasta kuvauskohteesta. Valkolehdokki kutoskuvassa on laatukamaa sekä kasvin, että kuvan puolesta ja samat sanat molemmista tummaneidonvaippa kuvista! Jokaisesta kämmekkäkuvasta pidän erityisesti, niissä on niin upea valo! Vilukkokuva on parhaimmistoa, mitä olen nähnyt. Sekä kuvasarjan kolme viimeistä ylistävät visuaalisuuden voittokulkua, senverran taitavasti on valoa käytetty hyödyksi.
Yhdyn täysin tuohon Teron näkemytkseen. Mahtavan hienoja kuvia kaikki, suosikkini olisi silti tuo vilukko. Siitä voisi laittaa vaikka taulun seinälle. Valoa on käytetty niin loistavasti että ei uskoisi miten hyvän kuvan saa vaikka suolilevästä kun hallitsee valon ja sommittelun.
Hienoa Markku
Olen samaa mieltä edellisten kanssa, kyllä näitä kelpaa katsella!
On hyvä sarja taas Markulta!
Ykkösestä tosiaan voisi rajata sen vas. alanurkan oksan pois, muuten toimii.
Kakkoskuvan kohde on hirmu vaikea, muistaakseni itselläni ei ole yhtään oikein hyvää otosta tuosta kohteesta. Kakkonen on erittäin hyvä tekninen toteutus, mutta ihan parhaissa valoissa ei ole päästy asialle. Ihan matalalta tuleva auringonvalo ja enemmän, tiheämmin tuota punaista ”varsikkoa” näkyvissä, niin visuaalisesti saisi enemmän herkkua.
Nelosessa näkyy silmääni hienoisia hifistelytarpeita. Kuva-alan reunat jos tarkasti käydään, niin ihan pieni lisärajaus olisi tarpeen. Vasemman ylänurkan korjaus näytti ensin helpolta, mutta ei sitä taida ollakaan, kun ongelma siirtyisi oikeaan vastaavaan. Olisi pitänyt ottaa ihan himppu enemmän vasemmalta. Ovat kyllä sen mittaluokan juttuja, että tosi vaikea analysoida kentällä! Mutta tykkään kuvasta!
Vitosen kohde on kovasti tavallinen, jopa minä tunnen sen nimeltä. Mutta ei haittaa minua, visuaalisuus ratkaisee. Ja tämä sommitelma on huippuhyvä, en löydä pienintäkään parantamisen varaa tuosta. Sopivasti epätarkat (täydellinen aukon valinta) kukinnon eri vaiheet taustalla jotenkin korjaavat sommittelullisesti epäedullisen kukkivien kukkien lukumäärän…nam, nam, nam ja nammmm!
Kutoskohteessa on kohteeseen sopiva rajaus, mutta se saisi mielestäni olla vielä graafisempi toteutus niin, että taustalla olisi pelkkää tummaa.
Olisikohan seiskaankin käynyt kapea rajaus? Hyvä valotus!
Kasista löytyy varmaankin paljon biologisia arvoja, tausta ei vain pelitä…
Ysi, kymppi ja yksitoista ovat taas namuosastoa. Vilukkovanhus on tilanteeltaan ja toteutukseltaan vankkaa valotaidetta. Tuosta olisi mielenkiintoista nähdä myös neliörajaus, voisi olla tehokas…viitsitkö, Markku…
Räjähdys ja suolilevän sommittelullinen käsittely ovat taas hyviä esimerkkejä visuaalisten elementtien hoksaavasta hakemisesta!
Kahdessa viimeisessä kohteet eivät ole olleet yhtä hyvässä yhteistyössä. 12:n vastavalototeutus on aivan moitteeton, mutta sommitelma näyttää kovin jäykältä (vaikka nyt kohdekin jäykänoloinen on, mutta…). Oikeanpuoleisen yksilön asento samansuuntaisesti reunan kanssa haittaa.
Viimeisessä tykkään graafisesta toteutuksesta kovasti, mutta tärkeiden elementtien päällekkäisyys häiritsee kokonaisuutta melkoisesti.
Markulta jälleen sarja, josta voi monta kuvaa kuvaa siirtää kisakuvakansioon, kiitoksia!
Kiitokset kommenteista ja yksityiskohtaisista analysoinneista. Heitin tuonne kuvasetin hännille pyydetyn neliörajauksen vilukkovanhuskuvasta ja samanlaisella rajauksella lisäkuvan samasta kasvista hetkellä, jolloin aurinko möllötti vielä hieman korkeammalta kasvin takaa. Tää viimeinen kuva taisi olla näytillä pystyrajauksena jo silloin joskus aiemmin, kun laitoin enemmälti noita vilukkokuvia tänne siikan sivuille.
Sommittelullisesti toimii, mutta meneehän se neliörajauksen kanssa kuitenkin turhan pehmeäksi, ei mahda mitään. Tuossa ”vanhassa” tarkkuus pysyy paremmin, mutta se oli huikea ihan formaatissa. Ja pehmeneehän tuokin noin cropattuna!