Viime talven otoksia kotikaupungistani Juankoskelta. Lähdin ilman sen suurempia suunnitelmia kamerani kanssa kävelylle, ja siinä hetkessä sain idean rueta työstämään stop motionia, (eli ottamaan monia satoja kuvia peräkkäin ja liittämällä ne lopulta yhteen videonteko-ohjelmalla) näistä kuvista.
Let me come home oli siis tämmöinen pienempi projekti, kun taas toisia pätkiäni olen saattanut kuvata ja editoida useita kuukausia.
Joka tapauksessa, olisi kiva saada myös (kyseisistä otoksista koostuneesta) videosta vielä palautetta, itse kuvien lisäksi 🙂 Varsinainen lopputulos löytyy täältä: http://vimeo.com/38087100
Ps. Jos kiinnostaa niin olen koonnut sivulle http://vimeo.com/user8683281/videos kaikki seitsemän videotani, jotka (Someday:ta lukuunottamatta) on tehty stop motion -tekniikalla, liittämällä mukaan vielä musiikki.
Muistakin tuotoksistani saa siis tottakai vielä antaa yksityiskohtaistakin palautetta! 🙂 Varsinkin To the Light:stä ottaisin mielenkiinnolla vastaan erilaisia tulkintoja.
Kuvauksellista materiaalia! Talvella tämä valo on niin miellyttävää, kun aurinko ei nouse liian korkealla. Heijastuskuvista en jaksa innostua kovin paljoa. Ykkönen, kakkonen ja kutonen ovat minun suosikit. Kuutoskuvan vedenliikkeistä löytyy mielenkiintoisia olioita ja kuvioita, ihan sellaisia kuin itsekukin haluaa nähdä.
TO THE LIGHT: Täytyy myöntää videosta, että omaperäinen tuotos on kyseessä. Mikä on pelkästään positiivista. Alun verhon edessä kuvatuista kohtauksista pidin eniten ja tuikkuleikki on erinomainen! Sopivan kova vauhti videossa on kokoajan päällä ja kyllähän tuo biisikin sellaista vaatii. Hyvin musiikkiin rytmitetty liike, mikä ei ole lainkaan itsestään selvää. Ainoa minkä itse olisin jättänyt videolta pois on tuo valkea tiiliseinä kohtaus. Se rikkoo minun mielestäni liikaa tätä ja on visuaalisesti tylsä. Nimittäin muuten on niin yhtenäistä tummanpuhuvaa näkymää. Rytmiähän voikin rikkoa välillä esimerkiksi biisin loppuessa videolla oleva liike olisi voinut vielä jatkua tms…Tai kesken videon liike loppua hetkeksi jne…Helppo sanoa tietenkin, ne on vaikeita…Mutta HIENO!
Paljon kiitoksia mukavan pitkästä ja yksityiskohtaisesta mielipiteestäsi! Rakentavaa kritiikkiä on aina hyödyllistä saada, niin kehittyy.
Juu, oikea asenne kannattaa yleensä aina, vaikka itse olisikin eri mieltä. Silti voi pitää ”päänsä”. Erittäin luovia ja mielikuvitusrikkaita tuotoksia nämä ovat. Kaikissa on sellainen tietty oma hyvin hallittu tyyli.
Oma suosikkini näistä taitaa olla 500 days of youth. Pidän vain jotenkin tämän videon rennon välittömästä asenteesta, sujuvasta kerronnasta ja kuvauksellisuudesta. Hyvin kasassa pysyvä ja tyylikäs kokonaisuus!!
Niinhän se on! Näin jälkeenpäin ajateltuna olet kyllä oikeassa siinä, että tiiliseinä-kohtaus on ehkä turhan silmiinpistävä. Toisaalta 0:46 bussista kuvattu ”valopallero”sarja on myös hieman muusta poikkeava ja tarvitsee mielestäni toisen muualta kuin verhon edestä otetun kohtauksen rinnallensa.
Kiitos Tero taas! Arvostan kovasti että viitsit ja jaksat antaa palautetta töistäni 🙂 Luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön pyrin kaikin keinoin, joten kiva kuulla että olen mielestäsi onnistunut! On erityisen kiva kuulla 500 Days of Youthin olevan mielestäsi hyvä kokonaisuus, sitä kun tosissaan olen työstänyt näistä pisiten.
En sitten tiedä jaanko näitä stop motioneitani täällä jatkossa, niiden ollessa suurimmalle osalle vähän vieraampaa, eivätkä oikein mielipiteitä taida herättää. Mutta ihan ymmärrettävää sillä tekniikka on eri kuin ”pelkässä” valokuvauksessa, mikä on tietääkseni seuran painopiste. Stop motion kun menee itseasiassa videoiden puolelle…
Juurikin näin, mitä tuossa ihan lopussa tuumit. Itselläni ainakin on epävarma olo lähteä syvempää arviointia tekemään tuosta videomaisesta ilmaisusta. Mutta ilman muuta jaa linkitystä noihin täällä jatkossakin. Piristystähän ne joka tapauksessa ovat, kuten vaikka Jannen pallopanoraamat, ja ajan kanssa voi juttukin niistä lähteä viriämään laajemmin!