Joskus oli puhetta siitä että perhoset ja muut ötökät ovat hankalia makroilijalle, kun ovat aina väärässä asennossa tai sitten lähtevät karkuun.
Kun sitä makroakaan ei ole niin perhosten suhteenkin piti vähän soveltaa. Nämä eivät karkaa niin helposti ja ovat tavallaan ohjattavissakin, jos vain osaisi.
Aluksi pari vähemmän käsiteltyä versiota
Molemmissa valo tulee valkoisen sateenvarjon läpi. Ensimmäisessä vasemmalta ja toisessa oikealta. Toisessa mukana myös heijastin vasemmalla puolella. Valo taustaan sekä hiuksiin tulee heijastavan varjon kautta (vasemmalta). Tarkoituksena oli nyt saada tatuoinnit hyvin esille ja saada muotoa esille varjon ja valon avulla.
Ja sitten pari otosta joissa mukana käsittelyharjoituksia erilaisilla tyyleillä. Kaikki eivät varmasti tykkää kaikesta, mutta ainakin mallilta sain positiivisen palautteen.
Näissä jälkimmäisissä päävalo vasemmalta valkoisen varjon läpi.
Muotokuva on kuvaajan tulkinta mallistaan, parhaimmillaan hyvin henkilökohtainen näkemys.
Hyviä kuvia, olet käyttänyt valoa mietitysti ja mallin ohjaus on onnistunut.
Ykkösen profiili on kaunis, kaipaisi ehkä hieman lisävaloa selän puolelle (1/2 aukkoa), tulee turhan tiukka varjo muutoin pehmeästi valaistuun kuvaan.
Nelosen katseessa on viettelystä ja glamouria. Tuollainen vilkaisu olan yli sotkee sytytysjärjestyksen…mutta ei se haittaa.
Näitä tällaisia kai meidän pitäisi seuran puitteissakin harjoitella, nyt kun niitä salamiakin riittävästi on. Tosin jalustoja sun muuta tillbehööriä vielä puuttuu…
Minusta Jarkko on onnistunut valon määrässä ja suuntailuissa hyvin. Komppaan tosin Tapsaa tuon ykköskuvan selkäosuuden tummuudesta. Malli on selvästi malliainesta, luonnollisine ilmeineen!
Kahdessa ensimmäisessä, etenkin toisessa, on ollut kampausongelma. Eli taaimmaisen posken puolella tukka olisi pitänyt kammata piiloon, ettei etenkään tuollaista toisen kuvan kaltaista partaefektiä pääsisi tulemaan. Ykkösessähän tätä efektiä ei tule, mutta kyllä puhdas kaulan kaari olisi parempi.
Entä sitten tuo Tapsan huomioima katse…olen samaa mieltä, mutta…kyllä minusta katse saisi olla suoraan kameraa kohti! Kuvien teho ja intensiteetti näin kasvaisi vielä huimasti!
Mutta kyllä tosiaan näkee, että Jarkko on näitä valojuttuja harjoitellut tuloksekkaasti!
Moro!
Näissä on vielä hieman tuo valo / varjo puolen ongelmaa, ainahan on toki siitä näkemyksestä miten haluaa kuvan ottaa. Mutta tuota valo ja varjopuolen eroa yrittäisin saada suuremmaksi, Eli vaikka tasuri/heijastin pois ja varjoa tulemaan selkeästi sivummalta. Valoa pitää muistaa sitten aina siirtää pään asennon mukaan, eli kun naama kääntyy niin samoin pitää kääntää valoa, että sama fiilis säilyisi. Monasti iso ongelma on, että jos valo on OK suoraan kuvatessa, niin jos malli kääntääkin kasvoja valoon päin niin silloinhan se lätkähtää tasan suoraan päin naamaa, jolloin päävaloa tulisi siirtää sitten siinä ”kehällä” taaksepäin.
Kannattaa seuraavaksi tehdä testejä ainoastaan yhdellä ainoalla salamalla, ilman taustavaloa / tasureita / heijastimia, yksikin valo on niin monipuolinen valo. Kun sen kanssa oppii näkemään ne varjot niin sitten on helpompi lisätä mausteita.
Eli näin lyhykäisyydessään, keskityppäs seuraavaksi tekemään kuva siten, että kiinnität huomion muodostuviin varjoihin, ja jos niitä alat katsomaan niin huomaat, että esim näissä kuvissa varjoja ei kauheasti ole ja valon suunta ei ole kovin selvä.
Tästä on hyvä jatkaa harjoitteita! Yksinkertaista hieman ja sitten lisätään tahtia!
_A
Kiitoksia kommenteista! Näillä pääsee aina eteenpäin. Oma silmä ei ole vielä niin harjaantunut, että ihan kaikkia noita Antin mainitsemia juttuja osaisi katsoa kun tilanne on päällä.
Tuli valon hallinnasta mieleen että harjaantuneemmalle silmälle on varmaan suuri ero jos käytetään läpiammuttavaa sontikkaa vs. softboxia/octaa. Jos tähän vielä liitetään kotiolosuhteet (pienehkö vaalea huone) tai studio (musta), niin on varmasti eroa kuinka esim kaikenlainen salamasta lähtevä hajavalo näkyy.
Moro!
juu, kyllähän sillä huoneen koolla ja seinillä ja katolla on suuri merkitys noissa kuvissa. Sinällään kaikki kaikessa kun todellakaan ei ole helppo ennakkoon tietää ja kontrolloida sitä heijastavaa valoa. Testaile kuitenkin seuraavaksi ihan yhdellä läpiampuvalla, tai sitten heijastavalla sontsalla. Sontsat on niin monikäyttöisiä kapistuksia kun oppii vaan käyttämään suuntaavana, eikä niin paljon tasoittavana valona.
http://www.aliasstudiot.fi/newsite/wp-content/uploads/2011/08/muotokuvia-242.jpg
Tässä kuvassa on esim ainoastaan yksi heijastava sontsa, ja kuten näet valosta se tuloo pirun sivusta ja todella ylhäältä. Sama sontsa valaisee seinän, joka tummenee vasemmalle mentäessä. ja kasvoilla näkyy selkeästi tuo valo / varjopuoli, naisen kohdalle jopa mukavasti valokolmio napsahtanut paikalleen. Vaalea seinä myös heijastaa sitten takaisin valoa, jonka avulla tuo naisen vasemmalle jäävä käsi irtoaa taustasta ja siihenkin tulee tuollainen kevyt valollinen irroitus.
ja tosiaan .. yksi valo tuossakin. Vaaloa huone toimii tasurina sitten kauttaaltaan.
A