Varasin Finlandiatalolla viime syksynä kaksi petokuvauskertaa Kuhmoon, Vartiukseen. Ari Sääsken Wild Brown Bear-firma on siellä järjestänyt tätä palvelua jo 12 vuotta. Etukäteen minulla oli kolme tavoitetta: a) saada karhusta kuvia lumisessa maisemassa b) saada kuvia ahmasta c) saada kuvia karhusta kuutamossa. Hynysen Juhani lähti kaverikseni reissuille kahtena peräkkäisenä lauantaina, 16. ja 23.4. (täysikuu oli välissä maanantaina). No, kaikki nuo kolme asettamaani tavoitetta toteutuivat, joskin laatuaste olisi voinut olla korkeampi. Karhut tulivat 16.4. paikalle kovin myöhään, klo 21.30:n jälkeen. Seuraavana lauantaina onnisti paremmin, kun karhupari tuli paikalle auringon laskeutuessa, visiitti hyvällä kuvaussektorilla oli tosin kovin lyhyt. No, pääanti olikin, että ensimmäistä kertaa tuli nähtyä ahma. Ja sainhan minä sen kuvaankin, peräti samaan kuvaan karhun kanssa, ja kuutamolla vielä! Harmi vain, että paikan päähaaska oli niin kaukana kojustamme, että 85mm:n optiikalla (siinä kun on tarpeeksi valovoimaa yrittää) kohteet jäivät kovin pieniksi. Toisella kertaa (lumet olivat suureksi osaksi jo sulaneet) oli niin pimeää ahman tullessa paikalle, että ei pystynyt muuta kuin kiikarilla sen puuhia seurailemaan. Merikotka, korpit, varikset, kaksi kurkea ja muutamia teeriä, siinä muita lajeja, joita kuvasimme.
Paluumatkalla ajelimme Juhanin lapsuusmaisemien kautta. Siellä Jyrkänkoski on ihme paikka, missä syntyy aivan poikkeuksellisen paljon, ja isoja kuohukuplia. Siellä sainkin oikeastaan koko reissun mielenkiintoisimmat kuvat, kun telkkä lensi uiskentelemaan kuohukuplien keskelle!
On upeita kuvia! Kyllä tosissaan telkkä on ollut hauskassa paikassa! Tykkään eniten kuvista 6, 7, 11, 12, 13, 15 ja 16.
Ilkkamainen ote, persoonallisia näkökulmia. Minua innostivat 3 ja 14 mystiset karhut sekä kympin kupla jollaista en ole ennen nähnyt. Sokerina pohjalla 15 ja 16, on pitänyt melko nopeasti hahmottaa rajaukset jne.
Joopa, valitettavasti karhut eivät juokse huvikseen tai kuvaajan mieliksi, vaan vain säikähtäessään jotain yllättävää ääntä tai karatessaan lähelle päässeen aggressiivisemman yksilön tieltä. Olisi ihan kiva yritellä enemmänkin tuollaisia rivakoita liikekuvia pitkällä suljinajalla.
Ja tuo kaukaa (100-400mm, croppikenno) hämärässä (aurinko oli laskenut jo aikaa sitten, mutta taivaalta tuli kuitenkin mielenkiintoisesti ääriviivat piirtävää vastavaloa) otettu kuva miellytti itseänikin kovasti.
Huomatkaapa, miten tuon lämpimän viikon aikana olivat lumet huvenneet (kuvat 2 vs 11, 12, 13 ja 14) !
Olisi tosiaankin kiva, jos loppukaksikon rajaukset olisivat suoraan kamerasta. Mutta 100-400mm oli nyt kiinni täyskennoisessa ja lintu sen verran kaukana, että kyllä nuo toki ovat cropattuja kuvia, viimeinen vahvastikin!
Olisi kyllä mukava tietää tuon koskiosuuden pohjan rakenne, en ole missään koskaan nähnyt tuollaista kuplanmuodostusta. Eikä tuossa koskessa mahdottoman paljon vettä liiku. Ja kuten kuvistakin huomannee, niin nuo kuplat ovat todella ISOJA (suurimmat hyvinkin aikuisen puolikaspään kokoisia)!
Vosin yrittää muistaa kysyä tuota pohjan rakennetta kesätöissä GTK:lla, jos siellä tiedettäisiin asiasta.
Hyvä, Juuso, teepä se!
No eihän se hukkareissu ollut missään nimessä, vaikka ei sutta näkynytkään. Huomasitteko vitsi..hukkareissu? …Eli siis hukka=susi.
No vitsailut sikseen. Hienoja ja tosiaan Ilkkamaisia niin kuin Tapsakin totesi sekä vaihtelevan erilaisia kuvia karhukojulta. Ja siellähän se ahmakin on haaskalla. Itse ajattelisin, että vielä aika harvalla on ahmasta kuvaa.
Katsoin pitkään kahta kuvaa kuusta, joissa on sommiteltuna puunrunkoja oksineen kuun eteen. Näköjään kannattaa sommitella jotain itse kuun eteen, näin kuukuvista tulee heti paljon mielenkiintoisempia. Nämä kuutamokuvat ovat hienoja ja onnistuneita.
Ehkä itse tykkään näistä hämärässä kuvatuista karhukuvista enemmän, ne laittavat mielikuvituksen liikkeelle enemmän kuin nämä valoisassa kuvatut. Mitenkään niitäkään vähättelemättä, koska hyvin miellyttävä valo näissä on sekä mukavia ne ovat katsella.
Kylpyammetelkkäkuvat ovat hienoja, huippuhauskoja ja ennennäkemättömiä. Nämä jättikuplakuvat olisivat jo sinällään olleet niin kuvauksellisia, mutta kun tämä ”kiusankappale” telkkä tuli tuohon vielä, niin eipä voisi paremmin enää sattua. Huippukuvat ja hienotilanne…olet ollut oikeassa paikassa oikeiden ratkaisevien sekuntien aikaan!! Ja telkkä on aina niin hieno lintu, sitäpaitsi. Ja telkkä näyttä todella pieneltä kuvissa, noiden jättikuplien seassa.
Niinpä, hukkatuuria meillä ei ollut. Pari päivää ensimmäisen reissun jälkeen susi oli tuolla näyttäytynyt viiden aikaan aamulla. Että vielä jää toiveita seuraavillekin kojukerroille!
Hei!
Tosi hienoja karhuja nämä hämäräkarhut, 14 erioten, ja telkät kuplissa, ehän tuollaista saa kuin fairylla, ellei sitten luomukuplien kera tuolla Jyrkänkoskella! Ihme pohja koskessa, jos se on syynä, kuten olettaa voi, tähän ilmiöön.
Kiitos kuvista, Ilkka!
Ulla
Viitoskuvan kuu näyttää hauskasti aukolta seinässä – josta sitten avautuu metsämaisema pilviä vasten. Ja telkkäkuvat on huippuja!! Satumaisen veikeitä, sarjakuva-ainesta suorastaan on tuossa telkkähahmossa.
Kiitoksia palautteista, tytöt! Joops, tuolle tavi-sedälle olisi kyllä pitänyt olla palkintopullat mukana, sen varran hyvää yhteistyötä se teki. Tokihan se olisi voinut lähemmäksikin tulla ja viipyä poseeraamassa pidempään, mutta milloinkapa kaikki täydellistä olisi…
En muistanut kysyä ensimäisenä työpäivänäni GTK:lla Jyrkänkosken pohjan rakennetta. Pitää huomenna muistaa kysyä.
Kysyin tänään GTK:lla geologilta Jyrkänkosken pohan rakennetta ja miksi siinä on näin isot kuplat. Sain vastaukseksi, ettei hän tiedä aivan varmaksi, mutta arveli kuplien koosta, että vesi olisi jotekin likaista ja puhui myös veden humuspitoisuudesta.