Viikko sitten kirjoitin vanhasta objektiivista jonka sain käsiini. Objektiivi on peräisin Leica -diaprojektorista ja nimeltään ”Schneider Kreuznach AV-VARIO-XENOTAR 2,8/70-120 MC HFT”. Objektiivia ihmetellessä tuli ilmi että tämä sopisi optisesti yhteen järkkärirungon kanssa, koska terävä kuva muodostuu tarpeeksi kauas objektiivin takalinssistä. Canonin rungoissa kenno on 44mm päässä bajonetin pinnasta, ja tällä objektiivilla kuva muodostui noin viiden sentin päähän takalinssistä. Väliin mahtuisi siis sovitin. Päätin tehdä tästä tilt-shift objektiivin. Vastaavia juttuja löytyy netistä paljon. Idea ei siis ole minun keksimäni.
Kameraan kiinnitystä varten tarvittiin tietysti jotain mikä sopii rungon bajonettiin. Halvin vaihtoehto oli tavallinen runkotulppa (Fotokellari, 5eur). Runkotulpan ja objektiivin väliin piti myös saada jotain mitä voisi liikuttaa. Tähän sopi vetoakselin suojakumi, yleismalli (Motonet, 4,90eur).
Runkotulpasta piti tietysti poistaa muovia keskeltä, jotta valo kulkee paremmin läpi. Jotta lopputuotteeseen ei jäisi liiallista käsityön leimaa, tehtiin tämä vaihe sorvilla. Käytännössä saman asian olisi voinut tehdä vaikka puukolla, mutta tulipahan pyöreä tuosta reiästä.
Suojakumista leikkelin pois ylimääräiset ja sovitin ensin objektiiviin. Kumista löytyi sopivan tiukka kohta objektiivin ympärille ja se näytti pysyvän hyvin paikallaan ilman sen kummempaa kiinnitystä. Kumin kiinnityksen runkotulppaan ajattelin ensin tehdä liimalla, mutta päädyin kuitenkin ruuvikiinnitykseen. (pussi pieniä ruuveja, muttereita yms. Puijon Pultti, 0,8eur)
M2 -kokoinen mutteri mahtuu juuri tuonne Canonin runkotulpan uraan, kun mutteria lämmittää vähän juotoskolvilla. Lisäksi pitää tietysti porata reiät tulpasta läpi ruuveja varten.
Tunnin tai parin askartelun jälkeen valmiista systeemistä tuli sitten tällainen. Kuvissa objektiivi on käännetty maksimiasentoonsa, ennenkuin kuvan reuna alkaa tummentua liiaksi. Tarkentaminen tapahtuu muuttamalla tuon haitarikumin pituutta. Tarkennustaso kääntyy vinoon kun objektiivin kääntää vinoon.
Ja tässä sitten muutamat kuvat tuolla objektiivilla Puijon lähistöltä. Aluksi näköjään mennään aika paljon tekniikan ehdoilla, ja tarkentaminen vaatii vielä jonkin verran opettelua. Kuville on tehty normaali raw-käsittely Canonin DPP:llä, ei muuta käsittelyä.
Kaikenkaikkiaan todella hauska objektiivi. Eikä hintakaan ollut paha (~10eur). Jostain isomman formaatin objektiivista saisi vielä paremman, mutta tämäkin kyllä toimii. Omasta mielestäni myös tuon epäterävän alueen piirto on paljon mukavamman näköistä kuin esim Lensbaby-objektiiveilla. Markkinoilla ei muuten taida olla oikeita Tilt-Shift-Telezoom malleja ollenkaan?
No on kyllä todella hauska vekotin, onneksi olkoon hienoista oivalluksista! Etenkin hiihtäjän syöksyminen tuonne terävään aukkoon ja toiseksi viimeinen kuva motarilta ovat jänniä. Luulisin, ettei millään muulla tekniikalla saisi noin mukavan näköistä kuvaa tylsästä moottoritienäkymästä! Minusta tuntuu, että tuolla laitteella voisi saada aikaan jopa potentiaalista kilpailumateriaaliakin! Hyvä, Jarkko!
Siinähän on oikein Puijon alueen miniatyyrimalli syväterävyyksineen. Nuokin pikkuautot ja kävelijät voisi vasemmalla kädellä pyyhkäistä kumoon. Tulee sellainen vaikutelma muovisista pienoismalleista. HIENOJA!
Jehna, sanoi Ressun kaveri Kaustinen. Ihailen tuollaista luovuutta, kykyä hyödyntää jo olemassaolevia asioita uudella tavalla. Jopa nousi vetarin suojakumi uuteen kukoistukseen. Ja varmasti kestää!!! Pitää olla aika vankka tietämys kameran toiminnasta tuollaisia kehitellessä.
Noita kuvia katsellessa tulee tosiaan mieleen pienoismallit. Multakin taitaisi löytyä tuollainen irrallinen projektoriobjektiivi…
Kiitoksia! Nuo autokuvat ei muuten ole moottoritieltä vaan siitä vierestä Puijonlaaksontieltä.
Pienoismallivaikutelmaa voi vielä korostaa kun miettii millaisia ne pienoismallit oikeasti ovat. Eli kuvataan mielellään yläviistosta ja kovassa auringonvalossa (terävät varjot). Käsittelyssä voi vielä korostaa kontrastia ja värikylläisyyttä normaalia enemmän.
Vetoakselin kumi kannattaa hankkia uutena vaikka projektissa kuinka pihistelisikin. Ensiksi haljennut kumi aiheuttaa valovuotoa. Myöskään sisäpuolella oleva musta vaseliini ei välttämättä lähde kennolta kovin helposti 🙂
Voi hitsi, voi hitsin hitsin hitsi. No ei kun tota nythän mä hokasin että olis yks Audin vanha vetarinkumi. Jos pesis tiskikoneessa ja laittais repeämään mustaa roudarinteippiä. Hyvin pitkälle vois toimiakin…
Onko digijärkkäri vai ei? Meinaan kun jos irrotan omasta digijärkkäristä objektiivin kääntelyä varten, niin ilmoittaa vaan erroria eikä suostu ottamaan kuvaa. Vähän sama tilanne kun sulla on tuossa objekti kiinnitettynä runkotulppaan eikä kamera saa tietoa että olisi objekti kiinni.
Onko muuten tietoa pitääkö tuo tilttaava osa olla juuri tuossa päässä objektiivia? Ajattelin että olisi helpompi ottaa joku zoom linssi ja sahata poikki se siiitä pitenevän putken kohdalta. Toimisi automaattitarkennuskin vielä 🙂
Kiitokset jos joku eksyy ja jaksaa vastata puolisen vuotta vanhaan topikkiin.
Digijärkkäri on käytössä. Useimmat digijärkkärit kyllä toimivat vaikka ilman objektiivia, kunhan muistaa laittaa manuaaliasennon käyttöön (Canonissa M).
Veikkaan että tuollainen tilttaava objektiivi on helpointa saada toimimaan kun tuo haitari on takalinssin takana. Sehän on periatteessa vähän kuin loittorengas. Varmasti hankalampi toteuttaa jos haitari on jossain linssistön välissä.
Automaattitarkennusta ei ehkä kannata toivoa. Canoniin on kyllä saatavana ef-bajonettiin sopivia ”af-confirm” adaptereita. Jos objektiivin kiinnityksen tekee tuollaisella niin silloin saisi etsimessä näkyvät tarkennuspisteet reagoimaan kun (manuaali)tarkennus on kohdallaan.