Tässä mun tämänpäiväisiä viritelmiä kuvatehtävään. Ei oo koiraa karvoihin katsomista, mutta silti ne karvat on aina kuvissa – taas kerran näin! Ensimmäisestä kuvasta olen säätänyt valoisuutta, kaksi jälkimmäistä (kuvat 2 ja 3) on suoraan kamerasta, pelkkä skaalaus tehty. Viimeinen kuva (kuva3) menee jo tosi rakeiseksi, oliskohan sille mitään tehtävissä? Sama ISO1600 kuin kakkoskuvassa. Liekö sitten ongelma liikkeen pysäyttämisessä, vaikka suljinajan kyllä pitäisi riittää… Sitä aina vähän väliä ihmettelee, että miksi joku kuva on rakeinen ja toinen ei?? Vinkkejä?
Kuva 1: 50mm, 1/400s, F2.8, ISO400
Kuva2: 50mm, 1/25s, F1.8, ISO1600
Kuva3: 50mm, 1/2000s, F1.8, ISO1600
Lisäsin vielä yhden kuvan sarjaan. Ei taida juuri liittyä kuvatehtävään, mutta laitoin silti.
Kuva4: 50mm, 1/40s, F6.3, ISO100
Kakkonen on mainio, pieni syväterävyys pehmentää taustaa nostaen pääkohteen esille. Tätä tukee myös valoisuusalueiden sijoittuminen ja sommittelu. Ja kuva on terävä pitkästä suljinajasta huolimatta, kamera pysyy käsissä tai vakaaja on tehnyt tehtävänsä.
Suuremmilla herkkyyksillä tummat alueet kuvassa alkavat kohista näkyvämmin samoin kuin hiukankin alivalottuneet. Liekö sama asia. Minunkin silmääni tämä näkyy kolmoskuvassa. Mutta mielenkiinnolla odotan pro-porukan kommentteja kohinasta.
Olikos näissä käytössä Canonin 50/1,8 II ? Itsellä on tuo objektiivi ja se tekee mielestäni vähän pehmeää jälkeä täydellä aukolla. Kun himmentää vaikka 2,8 niin kuvat on jo ihan eri näköisiä. Hyvin vähän on tullut käytettyä viime aikoina ihan isoimmalla aukolla.
Äkkiseltään tuo ykköskuva näyttäisikin minusta terävämmältä kuin kaksi seuraavaa.
Kiitos!!
Juuri tuo putki on oli käytössä, hyväksi todettu kyllä monessa paikassa, mutta tuota jiiteen huomiota täytyy alkaa tutkailla.
Näistä kommenteista jos sukkelasti yhdistää johtopäätöksiä, niin oisko niin, että kakkos ja kolmoskuvaa pehmentää tuo täyden aukon ongelma ja kolmoskuvaa vielä lisää mahdollinen alivalottuminen. Kolmoskuvan käyrät kyllä näyttää ihan nappivalotusta, mutta silmälle on tumma kuva. Vielä jos joku osaisi tämän selittää?
Aina on mahdollisuus oppia, kun hoksaa ihmetellä ääneen.
Onhan 1,8:n ja 2,8:n välillä jo melko selvä piirtoero, se on selvä. Mutta kyllä esim. kakkoskuvassa täysi aukko on paikallaan, 2,8:lla seinän ja lattian rajan muodostama linja leikkaisi jo häiritsevästi koiran päätä. Nyt se on pään vasemmalla puolella jo niin blurraantunut, että ”lävistystä” ei juuri synny.
Juoksevan koiran kuvassa kaipaisin katseen suuntaan enemmän tilaa verrattuna oikeaan sivustaan. Muuten liike on hyvin pysäytetty ja iso aukko toimii taas tässäkin!
Laitappa kamera jalustalle, suurin aukko ja tarkennus käsin johonkin yksityiskohtia sisältävään kohteeseen. Tämä kertoo paljon objektiivin piirtokyvystä. Suurella aukolla kuvatessa pienikin heitto tarkennuksessa tekee kuvasta tuhruisen. Automaattitarkennus ei aina satu kohdalleen.
Samoin kameran tai kohteen liikahtaminen pidemmällä valotusajalla tekee helposti tuhruista jälkeä.
Kolmoskuvaa ja sen käyrää (histogrammia) verrattaessa pitää huomioida kuvan kohde. Kuvassa on iso osa valkeaa lunta ja jonkin verran kirkasta taivasta. Kameran automaatti yrittää juuri asetella sen histogrammin ”keskelle” ja silloin nuo kirkkaat kohdat jää tummaksi. Lumisella kelillä (kirkas hanki) pitää siis säätää vähän ylivalotusta (vaikka +1..2EV), jotta kuva ei omaan silmään näyttäisi tummalta.
Toinen vaihtoehto on mitata valotus pienemmältä alalta (piste/keskustapainotteinen) vaikkapa tuosta koirasta.
Siis jos koiran haluaa lumisessa ympäristössä valottuvan oikein, niin valotusta on korjattava yli (isompi aukko tai pidempi valotusaika tai molempia/automaattiasetuksella valotuksenkorjaus plussalle tarvittava määrä). Tällöin tietysti lumiosuus ylivalottuu, mutta näissä tilanteissa on valintoja pakko tehdä ja valotettava pääkohteen mukaisesti. HDR ei tietenkään tällaisessa actiontilanteessa pelasta, ei ainakaan aito, useamman valotuksen HDR.
Mielenkiintoista. Juuri tämän asian kanssa olen paininut… pitää alkaa kokeilemaan. Jotain arkistoissa varmaan jo onkin, mutta kokeilen ottaa uusia. Tuli hankittua tuossa reilu vuosi sitten Canon kiinteä 50mm f 1.4 objektiivi, se onkin ollut siitä asti lähes kokoajan kamerassa kiinni.
Näppäilin väärin, samainen 50/1.8 II on minullakin, pitääpä kokeilla tuota jiiteen vinkkiä ettei ihan tappiin aukkoa avaa.
Minä tykkään eniten tuosta kakkoskuvasta, mutta se voi johtua osin siitä että tunnen Tessan henkilökohtaisesti.
Sullakin on Antti hyviä tällä putkella otettuja kuvia. Täytyy viritellä tuliterä jalusta (joka tuottaa niin suunnatonta iloa!) tänä iltana sisälle, kun ulkona ei taida olla oikein kuvaajaystävällisiä lämpömittarilukemia juuri nyt.
Niin ja Tapsalle vielä, että kakkoskuvan vakaaja on sisäänasennettuna kuvaajan käsiin. Kätevää, aina mukana! Tessakin osasi olla kyllä hienosti hievahtamatta paikoillaan.
En ole oikein osannut käyttää valotuksessa vielä muuta kuin kokoalan mittausta. Nythän tässä tuli selkeä käytännön tilanne, johon voisi soveltaa muitakin asetuksia.