Tältä näytti 1.1.2011 Jännevirralla. Vähän mutta kaunista valoa. Isoa kuvaa on ”korjattu” vastaamaan kuvatessa syntynyttä mielikuvaa. Tai ainakin sinnepäin…
8 vastausta artikkeliin ”HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2011!”
Ilkka Kokkonen
Vähän, mutta kaunista valoa – kyllä. Mukava tämän ajan fiiliskuvaus. Mitenkäs, jos tuosta tempaisisi alaosan tiet, langat ja puut pois ja keskityisi ainoastaan kaukaisempaan mäkeen ja taivas/pilviosuuteen. Panoraama siitä, niin voisi pelkistyä tehokkaammaksikin! Olisi mukava vertailla, jos sellainen olisi tuossa vieressä.
Tapsa
Siellä se nyt rojottaa, panoraama pikkuisen kontrastilisäyksen kanssa. Itse pidän enemmän tuosta kokokuvasta, vastaa paremmin siihen fiilikseen joka kuvatessa oli. Tosin aurinko on sen verran kirkas että kuvan etuosa on alivalottunut 1,5-2 aukkoa. Pitäisi varmaankin käsitellä enemmän. Eli tulemme siihen tilanteeseen että kuvan valotusta täytyy manipuloida kohtalaisen paljon mieli saada se vastaamaan mielikuvaa joka kuvatessa syntyi.
Silmä (aivot) kompensoivat muutaman aukon valoisuuserot aika kevyesti.
Tapsa
Vaihdoin kokokuvan sellaiseen muokattuun.
Ilkka Kokkonen
Joo, sehän on tietysti aina eri asia, kun on itse ollut jossain tilanteessa ja kokenut siinä jotain kuvatessaan. Mutta tosiaankin, kyllä tuo panoraama pelkistetyllä ilmaisullaan on minun mieleeni enemmän. Kultainen leikkaus toimii myös mukavasti tuossa versiossa (metsänraja oikealla+auringon paikka).
Vielä ongelmaksi jää, että vasemman reunan pilviaukon valoviiru vie katsetta ulos kuvasta, siihen aivan reunaan voisi Lightroomissa tarjota ylivalotusta. Toinen vaihtoehto olisi rajata vasenta reunaa pois kuvatekstin o:n kohdalle asti. Tällöin tosin saattaisi tulla tarvetta rajata hiukan myös oikealta sommittelutasapainon vuoksi.
Erkki Pellikka
Nyt sinä Ilikko rupesit höpäjämään !!!
Tapsa
Siinäpä se, hieman tiukemmin rajattuna. Sanoma tiivistyy mutta tiivistyykö liikaakin, meneekö jo osoittelun puolelle? Eli katoaako kuvasta löytämisen into, onko se jo liiankin itsestäänselvä? Mene ja tiedä, nämä on niitä makuasioita. Tykkään tiiviistä kuvakerronnasta. Mutta on välillä hankala päättää pitäisikö joku asia rajata kuvasta pois sommittelun vuoksi vai jättääkö paikalleen tuomaan jännitettä liian harmoniseksi pyrkiytyvään kokonaisuuteen. Tepä te, kauneus on katsojan silmässä.
ilkkak
Oli miten oli, nyt tuo kuva on minun mieleeni. Kertoo hetken valosta, siihen keskittyen, miellyttävästi…tykkään!
Vähän, mutta kaunista valoa – kyllä. Mukava tämän ajan fiiliskuvaus. Mitenkäs, jos tuosta tempaisisi alaosan tiet, langat ja puut pois ja keskityisi ainoastaan kaukaisempaan mäkeen ja taivas/pilviosuuteen. Panoraama siitä, niin voisi pelkistyä tehokkaammaksikin! Olisi mukava vertailla, jos sellainen olisi tuossa vieressä.
Siellä se nyt rojottaa, panoraama pikkuisen kontrastilisäyksen kanssa. Itse pidän enemmän tuosta kokokuvasta, vastaa paremmin siihen fiilikseen joka kuvatessa oli. Tosin aurinko on sen verran kirkas että kuvan etuosa on alivalottunut 1,5-2 aukkoa. Pitäisi varmaankin käsitellä enemmän. Eli tulemme siihen tilanteeseen että kuvan valotusta täytyy manipuloida kohtalaisen paljon mieli saada se vastaamaan mielikuvaa joka kuvatessa syntyi.
Silmä (aivot) kompensoivat muutaman aukon valoisuuserot aika kevyesti.
Vaihdoin kokokuvan sellaiseen muokattuun.
Joo, sehän on tietysti aina eri asia, kun on itse ollut jossain tilanteessa ja kokenut siinä jotain kuvatessaan. Mutta tosiaankin, kyllä tuo panoraama pelkistetyllä ilmaisullaan on minun mieleeni enemmän. Kultainen leikkaus toimii myös mukavasti tuossa versiossa (metsänraja oikealla+auringon paikka).
Vielä ongelmaksi jää, että vasemman reunan pilviaukon valoviiru vie katsetta ulos kuvasta, siihen aivan reunaan voisi Lightroomissa tarjota ylivalotusta. Toinen vaihtoehto olisi rajata vasenta reunaa pois kuvatekstin o:n kohdalle asti. Tällöin tosin saattaisi tulla tarvetta rajata hiukan myös oikealta sommittelutasapainon vuoksi.
Nyt sinä Ilikko rupesit höpäjämään !!!
Siinäpä se, hieman tiukemmin rajattuna. Sanoma tiivistyy mutta tiivistyykö liikaakin, meneekö jo osoittelun puolelle? Eli katoaako kuvasta löytämisen into, onko se jo liiankin itsestäänselvä? Mene ja tiedä, nämä on niitä makuasioita. Tykkään tiiviistä kuvakerronnasta. Mutta on välillä hankala päättää pitäisikö joku asia rajata kuvasta pois sommittelun vuoksi vai jättääkö paikalleen tuomaan jännitettä liian harmoniseksi pyrkiytyvään kokonaisuuteen. Tepä te, kauneus on katsojan silmässä.
Oli miten oli, nyt tuo kuva on minun mieleeni. Kertoo hetken valosta, siihen keskittyen, miellyttävästi…tykkään!
Aivan, niin minäkin.