Viime lauantaina käytiin kuvauskurssin kuvausretkellä Puijolla. Sää suosi, mutta vain pienen hetken, sitten pilvet veivät parhaan terän tykkymaisemasta. No, onneksi tuli mentyä muiden kurssilaisten perässä Konttilaan kahville. Oli ensimmäinen vierailukertani siellä, mutta ei varmasti viimeinen, on nimittäin todella viehättävä paikka. Se on Kuopion vanhin rakennus, tehty jo vuonna 1770, viisi vuotta ennen Kuopion kaupungin perustamista. Yksityinen yrittäjä pitää siellä kahvilaa ympäri vuoden ja rekiajeluakin saavat halukkaat, lumikenkiäkin näkyi olevan kuntoilijoille käyttöön. Hevonen, koira, kaksi vuohta ja lammaspässi asustelevat myös paikalla. Niitäpä tuli sitten kuvattuakin, paljon mielenkiintoisempia kohteita olivat kuin pilvinen maisema. Tässä hieman kuvasatoa.
Siinäpä onkin kaikensorttista silmäpeliä !
Upea valo noissa pässikuvissa.
Puijon torni tykkykuusineen…hieno!
ja meikän PetteriPunaKuonon Nokka eka kuvassa, perässä vasta tulee kurssin Ope. Eli polun teki kuvaaja Ilkka. Lunta oli siis (täähän tulee laajan jakeluun) vähän yli Ilkan polven :>).Aika kuvaaja tuo Ilkka on, ei voi kun hattua nostaa. Olis pitänyt viritellä jalustat pässien korkeudelle yms. .. Jotenkin rasittavaa munkkikahvien jälkeen :>) Autolla alamäkeen ja Ilkan kuvat katsottiin taas kurssilla mukavista tuoleista :>).
Hienoja kuvia! Mitenkähän tuon Konttilan olen onnistunut ohittamaan tähän saakka, vaikka se tuossa ihan kulman takana onkin. Puijon metsässä kun tulee kuitenkin liikuttua melko usein. No nyt tietää ainakin että ei kannata sivuuttaa tuotakaan paikkaa, kun sieltä kerran tuollaisia elukoitakin löytyy.
Hei jiitee. Meikä muuttaa nimekseen MeeLuuuu.. argg. Vaikka tuolla luonnossa olenkin hiljainen harmaa hiiri, useimmiten yksin. Ei ole törmätty, edes Puijon metsissä. Paikan olen tiennyt jo pitkään, ekaa kertaa itsekin kävin samaan aikaan noiden Ilkan kuvien. Paikka on vaan ollut liian lähellä :>). Huomasitkohan tänään räkättirastaan – omalta pihalta pyyhälti kai Puijon metsään.Havis on Tiirassa.
Vanha rouva kertoi esineistä, oliskohan omistajayrittäjän äiti. Arvaus vain!Mikä ettei joskus porukalla tilata munkkikahveet tai mieluummin suolaista, kevyttä :>) ruokaa seitsemään euroon ja mahdollissuus sitten kuvata ja kuunnella. Paikka on hieno- ja jotta se säilyisi jatkossakin, mielelläni maksaisin vastavuoroisesti yrittäjälle vaikkapa ruuasta…
On siellä eläimiä ja saa niitä kuvatakin, mutta ei sen yrittäjän elämä ole varmaankaan Äh; ”Ruusuilla tanssimista”– Kukahan päivittäsi nämä vanhat kliseet meidän keski-ikäisten naisten käyttöön :>).
No, joo,. Suurin pähkäily taitaa olla nyt tietsikka, jonka ostin eilen. Siirryin pienestä läpäristä 27 ”:aan ja Mac-aikaan. Joo, jos Siikan piikkin joku opastaa mäcin käytössä ja raha tulee Siikan tilille, olen jo ilmoittautunut mukaan :>).
No, joo,,, se sitten siitä laillisesta varainhankinnasta. Kurssia voidaan järjestää,laillista on mutta kuka jaksaa kouluttaa :>), kyllä minä voin järjestää meitä Toopeja kurssille :>).