Kerronpa vielä yhden jutun.
Niin…kävelyllä olin kamera kaulassa. Siinä kohti, missä luminietokset tienpenkalla nousivat melkein hartioiden korkeudelle ja korppi juuri rääkäisi, huomasin silmänurkassa ihan pienesti liikettä. Käänsin päätäni, mutten nähnyt mitään. Olinpa ovela ja jatkoin niin kuin en olisi mitään huomannutkaan ja samalla tiirailin silmäkulmasta kinosta kohti…juuri ja juuri ylsin (joko minä olen lyhennyt tai sitten lunta on ihan helk…paljon!). Niin kävelin ja -kas kummaa – liike lisääntyi ja ihan varmasti näin valkoisen hahmon kieppuvan vasten aurinkoa kimaltavalla hangella. Tanssi mokoma! Yritin olla nopea, käännyin sitä kohti ja kiskaisin kamerani esille. Mutta se oli nopeampi, hyppäsi männyn oksalle aikoen naamioitua. Mutta minä näin….ihan varmasti näin!
Kukahan lie? Tunteeko kukaan?
Hieno kummahumma, kiva tarina. Yritin laittaa kummalliset kumpparit-kuvan talviteltasta, mutta en oivalla näköjään kuvan laittamista hyvistä ohjeista huolimatta.
Kiitti! 🙂
Näkyikö sun koneella hallintasivut samanlaisina kuin vasemman puolen palkissa ”Näin lisäät kuvia” -linkin takana olevissa kuvissa? Kun avaat toiseen ikkunaan tuon linkin ja sen kuvasarjan ja toisessa sitten lisäät oman viestin ja kuvia, niin ohjeita on helppo seurata sitä mukaa kun etenee… silloin ei tarvitse muistella, että mitenköhän se meni…
”en oivalla näköjään kuvan laittamista hyvistä ohjeista huolimatta…”
Tähän voisin sanoa jotain, mutta en sano.
”ohjeita on helppo seurata sitä mukaa kun etenee? silloin ei tarvitse muistella, että mitenköhän se meni?”
Ja tähän taas on pakko sanoa; höpö höpö, ylioptimistista löpinää…
Tuli tuosta Hannan kuvauksesta mieleen,että nopeaakin valotusaikaa nopeampi on ollut varmaan se Vilkas. Peittelin vuosia sitten esikoistamme illalla rauhoitellen nukkumaan: Sinulla on ollut vilkas päivä… Tyttö pomppasi pystyyn pää heiluen joka suuntaan: Missä se Vilkas on? Yritin selittää, että ei mitään Vilkasta ole olemassakaan. Äh, lapselle kaikki on ihan selvää, Vilkas mikä vilkas.