Toiseksi uusimmassa Outdoor Photographer lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli liittyen keskikoon kamera formaattiin. Eli tuollaiset tautisesti maksavat digiperäthän tuottavat hulppeita 40-50 megapikselin kuvia ja maksavat ison kasan mansikoita. No lehdessä ollut vinkki oli tietenkin se, että 35mm saa tuota samaa hommaa matkittua panoraamoja ottamalla (kolme pystykuvaa). Tätä testailin hiukan tiilikan reissulla ja kyllä se jälki näin parempaa on kun on pikseleitä millä leikkiä jälkikäsittelyssä (7000×5500). Itse otin kuvat 90-TSE linssillä, joten vääristymää ei tällöin tule, koska linssin takaosa liikkuu kameran liikuttamisen sijaan. Saman saa toki normi linssilläkin kuhan vain muistaa laittaa jalustan siten, että kamera pyörähtää ns. ”nodal point” pisteen kohdalta (en tiedä mitä tuo on suomeksi, mutta kyse on pisteestä linssin sisässä jossa valonsäteet kohtaavat tms. Google kertoo kyllä tarkemmin).
Niin ja tuo lehti on sika halpa (muistaakseni 35euroa kahden vuoden tilaus) vaikka mainoksia on paljon niin on kyllä upeita kuviakin ja hyviä artikkeleita maailman johtavilta luontokuvaajilta. http://www.outdoorphotographer.com/
Kuvaa ei ole käsitelty muuten kuin lisätty vähän kontrastia ja väriin kirkkautta. Ei paras mahdollinen testi kohde kun taivas oli usvan peitossa. Kuvasuhde 4:5.
Mielenkiintoinen idea tuo useamman kuvan yhdistäminen ikäänkuin yhdeksi isoksi kennoksi. Äkkiä ajatellen tuo ”nodal point” voisi toteutua kun kameran laittaa vesivaalla suoraan sekä pysty- että vaakka-akselilleen. Ja tuollainen vajaaetsiminen antaisi automaattisesti hieman ”liepeitä” laittaa kuvat kohdalleen kohdistamista varten. Tuota on pakko kokeilla.
Periaatteessa se nodal point on siellä linssin sisällä, joten ihan suoraan vesivaaka idea ei toimi, mutta vaaterissahan sen kameran on kyllä oltava. Eli se pyörähdys piste pitää saada siihen linssin keskelle (riippuen tietenkin objektiivistä). Itse olen tuon joskus testannut siten, että olen laittanut kameran ja jalustan väliin 10cm kiskon jolla voi säätää sen kohdalleen. Jossain netin syövereissä oli myös taulukko mihinkä oli ainaskin canonin linsseile merkattu noi pisteet.
Ohessa vähän lukemista aiheesta: http://archive.bigben.id.au/tutorials/360/photo/nodal.html
Haa, ajattelin liian äkkiä. Eli kameran täytyykin liukua sivusuunnassa samalla akselilla jolloin kameran etäisyys ja kuvauskulma kohteeseen säilyy koko ajan samana. Jos kameraa pyöräyttää niin kuvakulma muuttuu ja samalla persepektiivi eri kuvissa on erilainen. Tajusinkohan?