Perinteinen Kuopion kameraseuran ja VB-keskuksen järjestämä Fotomaraton-kilpailu pidettiin 13.6. ja tulokset saatiin 1.7. Onnistuin voittamaan kisan tälläkin kertaa, nyt jopa yllättävän selkeällä erolla seuraavaan(kokonaispisteeni olivat 29, seuraavalla 17). Pisteytyshän menee niin, että jokaisesta kuudesta tehtävästä kuusi parasta kuvaa saa pisteitä 6-1, ja lopuksi kunkin kuvaajan pisteet lasketaan yhteen.

Kuvat piti ottaa tehtäväjärjestyksessä. Niitä sai ottaa rajoittamattoman määrän, mutta lopuksi oli karsittava ylimääräiset pois niin, että liikkeeseen palautettavalla kortilla oli vain nuo kuusi kisakuvaa. Niistä sitten valmistettiin paperikuvat, joiden avulla jurytus tehtiin. Kuvat piti olla suoraan kamerasta, niitä ei saanut käsitellä mitenkään.

Tehtäväaiheet olivat: 1. Oma kilpailunumero(arvottiin kullekin), 2. ”Kesän lapsi mä oon”, 3. ”Jännitystä ilmassa”, 4. ”Ylitys”, 5. ”Ihan kuin elokuvissa” ja 6. ”Löytö”.

Ja Hannulan Pasin ansiosta voin laittaa kuvat näkyville, kiitos paljon, Pasi! Liikkeestä nimittäin kun lähdin, niin nuo kuusi kuvaa olivat kortilta hävinneet. Kun lisäksi tyhjä kortti herjasi testikuvaa otettaessa, että ”FULL CF”, niin minä vielä alustinkin sen(sen jälkeen kortti toimi oikein). Tämän jälkeen sain sitten Pasilta vinkin, että Rescue Pro-ohjelmalla voisin saada kuvani vielä pelastettua. Enpä olisi sen puolesta vetoa lyönyt, mutta kaikeksi onneksi pelastusohjelma todella toimi. Nuo kuusi kisakuvaa ja niiden lisäksi kaikki muutkin kisaa varten otetut kuvat ilmestyivät näkyville! Mutta jos olisin uudet kuvat mennyt kuvaamaan päälle, silloin palauttaminen ei enää olisi onnistunut!

Osanottohan kisaan on ollut valitettavan vähäistä, tällä kertaa vain 14 kilpailijaa lähti mukaan. VB-keskukselta toivoskeltiin, että jospa ensi vuonna Siilinjärveltä tulisi enemmän apua ongelmaan. Ehkä myös Kuopion kameraseurassa olisi keksittävä jotain, että osanotto lisääntyisi. Lieneekö esim. 15?:n osanottomaksu hieman liian suuri? Mitäpä arvelette, voisin terveisiä järjestäville tahoille välittää! Mutta joka tapauksessa heti ensimmäistä tehtävää viime vuonna pähkäillessäni ihastuin tähän kisaan ja päätin ottaa tämän perinteeksi. Tänä vuonna ajelin kotikonnuille ja sain lapsenikin kisayhteistyöhön mukaan – ja hauskaa oli!