Kuvankatseluillan 19.3.2017 rajausehdotuksia

Kiitokset kaikille mukavasta kuvankatseluillasta ja kahvitteluhetkineen! Kuuntelin kuvankatseluillassa erittäin tarkasti erilaisia kommentteja sekä kuvien rajaamisehdotuksia. Olenko ymmärtänyt kaiken oikein eli juuri näinkö oli tarkoitus kuvat rajata?

Yritän tässä samalla hieman myös avata tai perustella tätä kuvaformaattiasiaa. Kuvaformaatista luopuminen on minulle vaikeaa, lähes vastenmielistä. Pidän normaaliformaattia harmonisen täydellisenä, siis leveyden suhde korkeuteen on minun silmääni erittäin sopusuhta. Lisäksi vierastan ajatusta tehdä rajattomasti vapaalla kädellä erilaisia, vaikka millä eri kuvasuhteella rajattuja kuvia. Vaikkakin se ratkaisisi monta sommitteluongelmaa ja formaatti päinvastoin rajoittaa. Siitä huolimatta vapaa rajaus ei tunnu omalta…ainakaan vielä. Pidän myös tavallaan siitä haasteesta yrittää saada jotenkin tasapainoinen tai tiettyä asiaa korostava sommittelu aina vaan sen saman tylsän formaatin rajaamalle alueelle.

Kokonaan toinen juttu ovat kuvat jollakin tietyllä alustalla, kuten painotuotteet, kirjat, lehdet yms. Se on sitten taittajan tehtävä sovittaa/rajata kuvia sopivan muotoisiksi kokonaisuuksiksi sivuaukeamille tekstin lomaan.

8 vastausta artikkeliin ”Kuvankatseluillan 19.3.2017 rajausehdotuksia

  1. AhtiR

    Hienoja kuvia ja mielenkiintoisia rajauksia.
    Itsekin pyrin pitämään kuvat ns. normaalisuhteessa, mutta vaihtelen kyllä eri suhdelukujen välillä (2/3, 4/3, 5/7 jne).

    Noista ehdotusten mukaan rajatuista osa toimii paremmin kuin alkuperäinen, mutta osa taas on originaalina enemmän mieleeni.
    Originaalina parempia ovat mielestäni mm. kuvat 2 ja 6. Ykkösen kanssa kiikun kaakun :)
    Makuasioitahan nämä…

  2. JuusoJ

    Itsekin huomaan, että monesti käytän formaattia. Toki tilanteen mukaan muokkaan kuvasuhdetta, jos näen sen tarpeellisena. Sen oikeastaan huomaa juuri tässä vertailemalla. Esim jalkapalloa kuvatessa monesti pidän formaatin ehkä sen takia että haluan kentän ja tilanteen laajemmin näkyvän. Mutta tilannekohtaisuus on se oma ajatukseni asiassa (mitä haluaa korostaa tai mitä haluaa kertoa kuvalla).

    Näissä koskikarakuvissa etenkin 7 ja 9 kuvissa toimii mielestäni originaalit paremmin. Kuvissa 1,2 ja 3 puolestaan rajattu. Muissa toimii mielestäni yhtä hyvin molemmat. 7 kuvassa menee tunnelma jotenkin ahtaaksi koskikaran kannalta (mielestäni). Toki originaalissa on epätarkkoja kohtia kuva-alalla enemmän, mutta sitähän elämässä omassakin katseessa on epätarkkoja kohtia ja se tarkka alue. Ykkösessä kara tulee tehokkaammin kuvaan rajattuna. Kolmosessa puolestaan lähtee alareunan häiriöt pois. Kakkossessa tuo panorointi toimii hyvin. Eli toisin sanoen tähänkin totean jo mainitsemani tilannekohtaisuuden.
    Hyvä Tero, kun laitoit noita vertailuja!

  3. Tero Pelkonen

    Kyllä aivan, makuasioita ovat. Ja ymmärrän hyvin vapaan rajauksen edut, ainoastaan kuvasuhteet vähän tökkivät rajoittunutta. Esimerkiksi kuvasta 1 on hävinnyt pönömäinen jäykkyys rajauksen ansiosta. Kuvissa 2 ja 4 jäätikön reuna ei ole niin keskellä kuvaa rajauksien jälkeen. Kuvat 3, 5, 7 ja 8 ovat yhteneväisempiä, kun visuaalisesti häiritsevät osat on rajattu kuvan ulkopuolelle, eikä katse enää harhaile niissä kokoajan.

    Joskus kun olen irroittelutuulella, niin saatan itsekin käyttää myös tuota 4/3 formaattia…mutta harvoin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvasuhde

  4. Ilkka Kokkonen

    Joopa, nämä kuvasuhdejutut ovat ilman muuta makuasioita kuten niin monet muutkin arvotukset. Itse tosiaan olen myös joskus ennen pitänyt kiinni 2:3-suhteesta, mutta sittemmin kyseenalaistanut ja hylännyt orjallisen kuvasuhdepolitiikan. Kun erilainen rajaaminen kuitenkin vaikuttaa aika lailla kuvakerrontaan ja kuvan tunnelmaan, niin miksi pitäisi tällainen ilmaisumahdollisuus jättää käyttämättä. Kyllä minä vieläkin ensin katson, josko ”normaalirajaus” toimii, ja mielelläni siinä tapauksessa jätän sellaiseksi.
    Ja ilman muuta pidän noita Teron rajattuja vaihtoehtoja parempina, kaikkia, paitsi seiskaa. Seiskassa on lähtenyt liian paksu siivu alareunasta pois, mutta ehkä vähäisempikään rajaus ei toimisi…
    Kyllä oli Terolla hieno karasarja kuvankatselussa, kiitos siitä, ja tietysti tästä! Voisitko vielä laittaa tänne kaikille nautittavaksi sen ensimmäisenä näyttämäsi karaparikuvan!

  5. Tero Pelkonen

    Aivan, kyllä näin on. Ei ole yhtä oikeaa tapaa vaikka se oma (minun) mielipide välillä niin fanaattiselta kuulostaakin. Kaikkea kannattaa kuitenkin avoimesti ainakin kokeilla. Onkohan toista kuvaajaryhmää, kuin luontoa kuvaavat, joilla on kaikenlaisia pikkutarkkoja sääntöjä ja rajoitteita? Kirjaimellisesti putkeen tuijottajia.

  6. MarkkuU

    Itse olen huidellut rajauksia silloin tällöin ronskisti vapaalla kädellä formaateista piittaamatta. Eivät ole aina olleet onnistuneita, mutta onpahan kokeiltu.

    Katselin näitä Teron kuvia eilen ja tänään pariin kertaan läpi ja jäin miettimään, miksi suurimmassa osassa kuvista panoraamamaisempi rajaus näyttää silmiini sujuvammalta kuin alkuperäinen rajaus. Luulisin, että kuvissa on veden virtauksen, lumipinnan ja jäiden luomaa vaakaelementtiä sen verran runsaasti, että vaakalentoisempi rajaus tulee perustellummaksi. Tosin ekassa kuvassa tykkään alkuperäisestä formaattirajauksesta enemmän – katsetta vangitsevia lumikiteitä on mukana enemmän ja etualalla oleva höyhennyksen epäterävyys jää minulta siksikin huomioimatta. Samoin kuva 6 on alkuperäisenä silmiini ainakin yhtä hyvä rajaus ellei parempikin kuin vaakarajaus – vaakaelementtejä ei kuvassa oikein ole. Lähes kaikissa kuvissa taustat ja maisemat tekevät kuvan tunnelman ja tämä ”taustoitus” on ollut muulloinkin Teron (lintu)kuvien bravuuria. Kaikki ylläolevat kuvat ovat karakuva-aatelia, mutta ykköseksi nostan kuvan 8 rajausversiona, siinä on hivelevät valot, hieno veden liike ja onnistunut sommittelu ja pelkistys. Sitten vielä omassa superykköskategoriassa on tuon seuraavan postauksen ykköskuva kahdesta lumihangen kätkemästä karasta. Siinä on kaikki kohdallaan, karojen katseiden suunnat luovat kolmiulotteisuutta, linnut diagonaaliasetelmassa, tausta taaskin on yksinkertainen ja hämyisä valovarjotsydeemi ilman turhaa krumeluurisuutta (pelkkä valkoinen lumitaustakaan ei olisi niin hyvä kuin nyt), karojen häivytys etualan lumiseinämään pelkkää rautaa ja miten ovatkin molemmat karat vielä briljantin terävästi, vaikka lienevät hieman eri etäisyyksillä linssistä. Huippukuva kuten todettiin jo kuvakatselussakin.

  7. KirsiJ

    Nämä Teron kuvat on kyllä huippuhienoja, sekä originaaleina että rajattuina. Minunkin suosikkini on rajattu 8. Mahtava vauhdin tuntu ja veden värit!

    Oma ajatukseni rajaamisesta on täysin vapaamielinen. Minusta kuvan voi rajata vapaasti juuri niin kuin kuvan ottaja haluaa, koska kyseessä on kuvaajan näkemys aiheesta ja rajaus on yksi elementti muiden joukossa elämyksen välittämisessä. Lähestyn kyllä kuvaamista enemmän taiteellisesta kuin dokumentoivasta näkökulmasta enkä tuomitse kuvan manipulointiakaan kunhan katsojalle kerrotaan rehellisesti mistä on kyse. Eli tulevaisuuteni luontokuvaajana taitaa olla tästäkin syystä vaakalaudalla… sen kuvausillassa toteamani kärsimättömyyden lisäksi :)

  8. Tero Pelkonen

    Kiitokset kaikille kommentoijille rakentavista, todella ajatuksen kanssa kirjoitetuista, viisaista sekä opettavaisista kommenteista! Jatketaan harjoituksia ja muistetaan nauttia välillä myös räntäsateesta ja lopulta siitä kevään tulosta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *