Ulkoilutinpa kameraa

Perjantaina innostuin nousemaan Puijolle, torniin. Odotettavissa oli kaunis auringonlasku ja täytenä nouseva kuu. Ja olihan se upeaa. Varsinkin iso punainen kuu, joka ilmestyi jo tummentuneseen iltaan, oli sadunomainen.  Siihen se ihanuus sitten loppuikin. Enhän minä noita ihanuuksia saanut kunnolla vangittua. Olin muka varautunut hyvin, luin ohjeita viisaista opuksista ja raahasin jopa jalustan mukanani, mutta kun oli toiminnan hetki, kaikki viisaus ja tieto katosi päästä ja kyllä tuli Ilkkaa ja Tapsaa Ikävä.  No, nouseehan se kuu maaliskuussakin ja jos sattuis olemaan pilvetöntä ja vielä vapaata töistäkin, niin otan uusiksi. Eli nyt minulle hyviä neuvoja, miten toimia ja miten ei missään nimessä pidä toimia. Niin rajoitteena on vielä tietenkin kahvion ikkunalasi, jonka läpi näin talvella pitää kuvata. Ei pääse ulkoterassille, ei, vaikka mitenkä vonkaa.      mirjaliisa

5 vastausta artikkeliin ”Ulkoilutinpa kameraa

  1. Tapsa

    Aluksi: Kyllä kannatti nousta. Hyvin sommiteltuja, värikompositioltaan miellyttäviä kuvia. Syvyysefektiäkin on ihan kiitettävästi.
    Paksun, ehkä hieman likaisen ikkunalasin läpi kuvaaminen syö kuvasta sävyt ja kontrastin hyvin helposti. Niin että sinne tasanteelle pitäisi päästä, Ilkka voisi olla hyvä perustelemaan miksi.
    Alkuperäisiä voisi katsastaa ja kokeilla mitä kuvankäsittelyllä saisi irti. Ovat säykkäitä eli pelivaraa on.

  2. ilkkak

    Hyvä, Mirja-Liisa! Tykkään kaikista kuvista, jotka auki saan (tuo kolmas ei jostain syystä aktivoidu aukaistavaksi). Sommittelu pelaa ja sävyt ovat tunnelmalliset. Viimeisessä ilmaperspektiivi tuo mukavasti syvyyttä maisemaan. Horisontti on vain siinä jäänyt vinoon, ei paljon, mutta…
    On se ihme, että Mirja-Liisa on potentiaaliaan näin pitkään piiloitellut, kuvankatseluissa kerran vain on kuviaan nähty ja tämä taisi olla avaus tällä rintamalla. Mutta parempi myöhään, kuin…ja annahan jatkoa seurata tihentyvästi! Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *