Terävä: Viikon teemaan liittyen pari kuvaa

Veitsi on tietysti suurinpiirtein ensimmäinen mieleentuleva esine, kun ajattelee mikä olisi terävä. Halusin kuitenkin kokeilla hieman tuotekuvausta ja tämmöset sain aikaan:

Asettelin kohteet keittiön mustalle kivitasolle. Läheisen ikkunan eteen laitoin pahvin, ettei tasoon tulisi niin pahat heijastumat. Kamerassa oli 28-135 objektiivi ja käytin jalustaa. Salaman edessä pidin kahvisuodatinpussia, jotta sain valoa hajotettua/pehmennettyä :) Kuvien käsittelyssä tärkeimmät toimet olivat rajaus ja taustan tummentaminen lisää. Kyllähän noissa itsekin huomaa kaikenlaista korjattavaa, mutta enpä kuitenkaan nyt itse lähde vikoja luettelemaan, vaan odotan tuomiota teiltä arvoisat Siikalaiset :)

Tärkein opetus oli varmaan ainakin se, että ympäristön pitäisi olla tuotekuvauksessa paremmin kontrolloitavissa, sillä nyt kuvissa on heijastumia sieltä sun täältä ja lapsi pääsi heiluttamaan jalustaa :)

5 vastausta artikkeliin ”Terävä: Viikon teemaan liittyen pari kuvaa

  1. Antti

    Moi!

    Mikko ehkä näistä osaa parhaat kommentit antaa meiltä. No omaan silmään näyttää selkeäasti sille, että tuo salama on ollut aivan liian kova valo ja suodatinpussista huolimatta liian pieni valolähde. Eli tuotekuvauksissa yleensä pitäisi olla valolähde todella iso, jolloin valo tulee tasaisesti, metalliin tule hyvät heijastukset jne. Kananmunakuvassa näkyy mys aavistus salaman tekemää sinistä huntua, en tiedä onko valkotasapaino siinä aivan nyt kohdillaan. Heijastus kivipinnastakaan ei oikein näy muutakuin paikoin. Tästä varmaan helposti huomasi miten paljon työtä homma oikeasti vaatii että moiset kuvat saadaan laadultaan korkealle tasolle. Mutta tämä myös oli takulla mielenkiintoinen testi tehdä, varmaan oppi kaikenlaista ja kun Mikon kommentit tulee niin sieltä tulee varmaan vieläkin parempaa ja terävempää palautetta. Loistavaa kuitenkin että uskalsit lähteä kuvaamaan näitä hommia, ei niitä kuvia muuten tule jos kamera vaan nurkassa nököttää.

  2. HeikkiP

    Näin ei-tuotekuvaajan silmään nuo näyttävät teknisesti hyväksyttäviltä.
    Tomaatin puolikas on hienen näköinen, mutta vain yksi puolikas! Missä on se veitsen leikkaama toinen puolikas. Myös veitsi on liian puhdas, jotta se olisi tehnyt puolittamisen. Siis jos veitsi ei ole tehnyt mitään niin miksi tomaatti on puolikas?
    Menikö liian insinöörimäiseksi pohdinnaksi. No, näin minä tuon kuvan sisältöä katselen.
    Antin kuvassa taas veitsessä oli merkkejä käytöstä, mutta tomaatit ehjiä.
    Munakuvassa keikkuri leijuu oudosti ilmassa noiden heijastumien varassa. Muuten siinä ei työkalun ja tuloksen välillä ole ristiriitaa. Leikattu muna ja sillä selvä. Syyllinenkin on kuvassa.
    -hp

  3. Tero

    Hyviä kommentteja. Lienee tosiaan aika selvää, että nämä eivät oikean tuotekuvauksen laatuluokitusta täytä, joten katsotaan sitten enemmän näkemyksenä terävistä esineistä, jotka tuodaan paremmin esiin yksinkertaisen taustan avulla. Heikillä myös hyviä huomoita, veitsi oli aluksi märkä leikkaamisesta, mutta se aiheutti hölmön näköisiä heijastuksia. Kunnon valot tai vallitsevan valon hyödyntäminen olisi ollut epäilemättä paikallaan. Kivitaso oli huono pinta, koska se heijasti maisemaa ulkoa ym. siksi pimensin sitä kuvankäsittelyn keinoin samalla menettäen tosin hyvätkin heijastukset kuvan kohteista. Ruokien kuvaus on kyllä yllättävän vaikeaa, tässäkin lopputulokseen vaikuttaa ratkaisevasti esim. kauanko kananmunaa on keitetty.. Tosiaan opettavainen kokeilu, kuten Antti arvelikin.

  4. MjP

    Tässä muutama pointti joita minulle on kertoiltu / olen kirjoista oppinut jne.

    Tuote/ruokakuvauksissa pääsääntöisesti päävalon lähde tulisi olla kohteen takana, esim: 45-asteen kulmassa viistossa & 45-astetta ylhäällä. Tällöin kohteen ääriviivat erottuvat hyvin ja reunaan tulee kiva gradaatio sekä kohde saa muotoja. Se että onko valo kovaa (pistemmäinen) vaiko pehmeää riippuu siitä mitä kuvataan (esim. pehmeää kiiltäville pinnoille ja kovaa mattapinnoille), mutta asia ei ole aina näin yksiselitteinen, koska kuvissa voi olla useita erilaisia pintoja, joten jokainen pinta pitäisi valaista tarvittavalla tavalla. Täysin kiiltäviä pintoja kuvattaessa mukaan tulee myös ”pinnan normaalin” käsite, jolloin voidaan valojen paikkaa muuttamalla vaikuttaa siihen mihin valo heijastuu ja heijastuuko se kuvaan.Kirkasta metallipintaa ei sinällään voi kuvata vaan kuvataan ainoastaan siitä heijastuvaa valoa. Täytevalo tulisi tulla riittävän isolta pinnalta mielellään kameran takaa ja hiukan siltä puolelta jolla päävalokin sijaitsee. Sitten peilejä käyttämällä voi tuoda lisävaloa kuvauskohteisiin.

    Pari kommenttia Teron kuviin:

    Kananmuna kuva: Kuten Antti mainitsikin niin valo tulee liian pienestä lähteestä ja tästä johtuu hotspotit kuvassa. Valoa tulee niin etualalta kuin myös kuvan takaakin, etualan valo on liian kirkas suhteessa taka-alan valoon. Hyvä keino luoda pehmeä valo, olisi laittaa esim. kertakäyttö lakana ikkunan eteen, jolloin ikkuna toimisi isona softboxina ja etualalle laittaa vaikka iso styroksi pala antamaan tasoitusta.

    Veitsi ja tomaatti:
    Tomaatti kuvassa on valaistunut hyvin yläpuolelta, mutta hiukan lisää valoa olisi voinut alapuolelle johtaa, jotta tomaatti näkyisi kuvassa ehkä hiukan kokonaisempana (nyt ainakin minun monitorilla näyttää, että tomaatti loppuu kesken). Veitsen kärki näyttää kivalta, koska siihen heijastuu jostain ristikkomaista kuviota, kuvio olisi voinut olla koko terän mitalla, jolloin siihen olisi tullut hieman ”liikettä” lisää. Kahvan kohta on liian tumma, ja tästä syystä se häviääkin taustaan alapuolelta. Kuvassa vasemmalla olevat roskat olisi syytä poistaa, koska ne ovat liian kirkkaita ja vetäävät liian paljon huomiota itseensä. Veitsen terän leikkauskohtaa voisi heijastaa esim. valkeaa tai harmaa, jolloin terävä osa erottuisi vielä paremmin. Nyt siihen heijastuu osittain tuo tomaatti, mutta muutoin etupuolelta tuleva salama.

    Jos tuotekuvaus ja erilaiset heijastukset jne, kiinnostavat kannattaa suunnata kirjakauppaan ja hankkia tällainen teos kuin: Light science & magic – An introduction to photographic lightning by Fil Hunter. Ylivoimaisesti paras teos mitä valaisunteoriasta olen lukenut. Ei mikään digitaalikauvas oppikirja vaan ihan pelkkää teoriaa miten valo käyttäytyy erilaisissa tilanteissa.

    Pienten käsisalamojen käyttäminen on todella vaikeata, joten näiden tilalla kannattaa käyttää luonnonvaloa ja heijastimia tai esim. halpoja eurospot valaisimia esim. valkealla voipaperilla pehmennettynä (esim. 40cm x 40cm taulukehys ja siihen leivinpaperi nitojalla kiinni) (tai sitten käyttää tuollaista kauppallista kalvoa (frosti paperi). Näin näkee minne valo menee ja miten se heijastuu.Itse vältän käsisalaman käyttöä tuotekuvauksissa juuri tästä syystä. Jos ei halua studiolamppuja käyttää niin maglite taskulamput ovat hyvä vaihtoehto ja näitä itsekin käytän monesti tuomaan pieniä kohteita esille kuvista.

    Tiedoksi, että minulla tuota frosti kalvoa on leveä rullallinen ja tarvittaessa tuota voin myydä jos kiinnostaa, mutta leivinpaperi ajaa alussa kyllä saman asian. Ja metallin kuvaaminen on varmaan yhtä haastavaa kuin tasaisen peilin, joten veitsen kuvaaminen ei mikään helpoin tehtävä ole 😉

    t: Mikko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *